Uusi laki helpottaa siirtymistä gmo-lajikkeisiin

"Gmo-lajikkeiden leviämisestä aiheutuvat vahingot ovat jäämässä valtion maksettavaksi."

Gmo-kokeilijat saavat mahdollisen hyödyn, haitat sosialisoidaan.

Näin toistetaan talousjärjestelmän tilannesosialismia, jossa valtio kelpaa ainoastaan pelastajaksi silloin, kun menee huonosti, mutta hyödyt yksityistetään niin pitkälle kuin kyetään.

Kyynikot sanovat, että yllä kateus puhuu. No, jos joku haluaa kadehtia epäeettisin keinoin ja lopulta muiden kustannuksella itselle hankittua etua, niin ehkä sitten.

"Kohtuuttomuuteen" on niin monta erilaista näkökulmaa.

"Jos vahingon aiheuttanut gmo-viljelijä on rikkonut lakia, korvaukset peritään häneltä jälkikäteen.”

Kohtuuden nimissä on sentään hyvä, että edes korvauksia on mahdollista periä.

Geenimuunneltujen kasvien viljelyä pitäisi aktiivisesti edistää, koska se on järkevää sekä ympäristönsuojelun että talouden kannalta.

Geenimuuntelun avulla voidaan muita tehokkaammin kehittää kasveja, jotka tarvitsevat vähemmän torjunta-aineita ja lannotteita ja tuottavat enemmän ruokaa pienemmällä pinta-alalla.

Kesäkuun 11. pv 2008 Vallonian eli Belgian ranskankielisen alueen parlamentti hyväksyi säädöksen, jossa määrätään rinnakkaisviljelystä. Käytännössä lainsäädännön väitetään olevan tiukin EU:ssa ja tekevän mahdottomaksi gm-kasvien viljelyn Valloniassa. Sinänsähän EU kieltää mitään maata ja aluetta julistautumasta GMO-vapaaksi, mutta tässä on kiertotietä saavutettu sama tavoite.

Ehdot GMO-viljelylle:

- ilmoitusvelvollisuus (viranomaisille, kaikille naapureille ym.) joka satokauden alussa (ei siis riitä yksi ilmoitus gmo-viljelyn aloittamisesta)

- gmo-viljelmät sijainteineen kaikille julkista tietoa

- viljelmien eristys (esim. vaaditaan suurimmat mahdolliset EU-lainsäädännössä mainitut etäisyydet muista viljelmistä, samaa kasvilajia ei saa olla viljelyssä lähistöllä jne. Esim. naapuriviljelijä voi estää
gm-kasvien viljelyn päättämällä viljellä samaa kasvia omalla pellollaan, jolloin gm-viljelijä ei saa viljellä samaa kasvia gm-muotona.)

- viljelyolosuhteet tiukasti määritellyt siemenistä sadon varastointiin, tarkoituksena kontaminaation estäminen

- sovelletaan saastuttaja maksaa -periaatetta (gm-viljelijän perustettava rahasto vahinkojen korjaamiseksi, lisäksi sovelletaan sanktioita, esim. saastuttajan gm-viljelmien tuhoaminen)

- halutessaan viljelijät voivat määritellä GMO-vapaita vyöhykkeitä (ilmeisesti yllä mainittujen ehtojen perusteella)

En vastaa siitä, että olisin ymmärtänyt joka kohdan 100-prosenttisesti oikein, mutta pääpiirteittäin asia on näin. Ja näin sen pitäisi olla Suomessakin.

Gm-kasveilla on hyviäkin puolia, mutta huonot puolet painavat vaa´assa enemmän:

- maailman ruokatuotannon keskittyminen suuryhtiöille

- viljelykasvien biodiversiteetin ja paikalliseen pientuotantoon soveltuvien lajikkeiden vähentyminen

- tuotantopanosten siirtyminen tilojen ulkopuolelta tuleviksi (mikä pudottaa pelistä köyhimmät pienviljelijät)

- luonnonmukaisten torjunta-aineiden tehon menettäminen (jos kasvi itse muunnetaan tuottamaan torjunta-ainetta)

- riski suurista satotuhoista uuden taudin tai tuholaisen iskiessä monokulttuuriin

- eläinkokeet, joita käytetään uusien gm-elintarvikkeiden "turvallisuuden osoittamiseksi" (myös tuskallisia eläinkokeita esim. vasta-aineiden tuottamiseksi muuntogeenien koodaamille uudentyyppisille proteiineille)

jne

"Geenimuunneltujen kasvien viljelyä pitäisi aktiivisesti edistää, koska se on järkevää sekä ympäristönsuojelun että talouden kannalta.

Geenimuuntelun avulla voidaan muita tehokkaammin kehittää kasveja, jotka tarvitsevat vähemmän torjunta-aineita ja lannotteita ja tuottavat enemmän ruokaa pienemmällä pinta-alalla."

Rikkakasvien myrkyn sietokyky lisääntyy jatkuvasti ja aina vahvempia "kasvinsuojelua" aineita täytyy kehittää, lisäksi myrkyt jäävät maaperään. Tästä tehty tutkimuksia. Sanomattakin selvää, että aikaa myöden kuluttajat saa niitä myrkkyjä.
Ympäristö jää ja ihmiset myrkyttävät toisensa, ylikansoitus ainakin loppuu ja mailma pelastuu.