Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019

Samuli Liuskari/Kehys

PÄÄSY KIELLETTY. Suomen pakolaisapu järjesti ennen vaalipaneelia linnake-Eurooppaa vastustavan performanssin Eurooppa-talon edessä Helsingissä.Samuli Liuskari/Kehys

PÄÄSY KIELLETTY. Suomen pakolaisapu järjesti ennen vaalipaneelia linnake-Eurooppaa vastustavan performanssin Eurooppa-talon edessä Helsingissä.

Vaalipaneeli kannatti inhimillisempää pakolaispolitiikkaa

7.5.2014 16.35

Minna Suihkonen

EU:n turvapaikkapolitiikka kaipaa inhimillisempää otetta ja enemmän vastuunjakoa jäsenmaiden kesken.

Tätä mieltä olivat useimmat Kehitysyhteistyöjärjestöjen EU-yhdistyksen Kehyksen ja Suomen pakolaisavun vaalipaneeliin keskiviikkona osallistuneet eurovaaliehdokkaat.

Paneelin aiheena oli EU:n maahanmuutto- ja pakolaispolitiikkaa ja siinä olivat mukana kaikkien suurten puolueiden edustajat.

Kaikki panelistit perussuomalaisten Juho Eerolaa ja kristillisdemokraattien Andrei Nahkalaa lukuunottamatta jakaisivat vastuuta turvapaikanhakijoista nykyistä tasaisemmin EU:n jäsenmaiden kesken.

Tällä hetkellä Etelä-Euroopan maat vastaanottavat valtaosan unionin turvapaikanhakijoista.

”Kukaan ei tiedä, mitä tulee tapahtumaan Ukrainalle. Myös täällä suunnalla voi tulla tällaisia ongelmia. Siksi ei ole Suomenkaan edun mukaista, että turvapaikanhakijan vastaanottavalla maalla on kaikki vastuu, totesi keskustan ehdokas Mikael Pentikäinen.

Vihreiden ehdokas Outi Alanko-Kahiluoto olisi valmis heittämään Dublin-asetuksen kokonaan roskiin. Asetus määrittelee, että turvapaikanhakija on saapumismaansa vastuulla ja hänet voidaan palauttaa siihen jäsenmaahan, johon hän on ensimmäisenä saapunut.

Useimmat panelistit kannattivat uusien laillisten väylien avaamista maahantulijoille, jottei näiden tarvitsisi turvautua salakuljettajiin ja vaarallisiin venekyyteihin. Humanitaarisen viisumin käyttöönotto unionissa sai Eerola lukuunottamatta kaikkien panelistien kannatuksen.

Humanitaarinen viisumi mahdollistaisi laillisen maahantulon humanitaaristen syiden perusteella, vaikkeivat tavallisen viisumin edellytykset täyttyisi.

Vasemmistoliiton Li Andersson ja sdp:n Nasima Razmyar ottaisivat käyttöön myös työnhakuviisumin.

Andersson arvosteli kovasanaisesti Euroopan rajojen valvontaa ja Euroopan rajaturvallisuusvirasto Frontexia ”push back” -politiikasta, jolla estetään turvapaikanhakijoita pääsemästä lainkaan Euroopan kamaralle.

Kd:n Nahkalan mielestä Frontexin arvostelu on epäreilua. Hän muistutti, että Italiassa Frontex pelastaa ihmisiä Välimerellä ja tuo heidät EU:n alueelle.

Nahkala korosti lähes joka puheenvuorossaan YK:n kiintiöpakolaisjärjestelmän merkitystä.

”Kiintiön avulla voidaan ottaa heikoimmassa asemassa olevia, kuten naisia ja lapsia.”

Suomi ottaa YK:n pakolaiskiintiön kautta vuosittain 1 050 ihmistä. EU:ssa on vain 11 muuta jäsenmaata, jotka käyttävät kiintiöjärjestelmää.

Nahkala levittäisi pakolaiskiintiön ilosanomaa muulle EU:lle ja korottaisi Suomen pakolaiskiintiötä, alkuun pariintuhanteen henkilöön.

Nasima Razmyar ihmetteli Nahkalan intoa kiintiöjärjestelmään.

”Kun puhutaan sadoista tuhansista, jopa miljoonista turvapaikanhakijoista, miten me silloin autamme näitä ihmisiä kiintiöjärjestelmän kautta?”

Juho Eerolan mielestä kiintiöpakolaisia valittaessa tulisi huomioida nykyistä paremmin, millaisia valmiuksia valituilla pakolaisilla on sopeutua suomalaiseen työelämään. Hyötynäkökulma ihmetytti muita paneelin osanottajia.

”Kun joku pakenee konfliktia, ei häneltä tarvitse kysyä, osaatko koodata. Silloin meidän vastuulla on tarjota apua”, kommentoi Nahkala.

turvapaikanhakijat 




Viite