Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019

Mikael Ahlfors

Erkki Kalmari.
Kaasua! Erkki Kalmari syyttää hallitusta biokaasuvastaiseksi.Mikael Ahlfors

Kaasua! Erkki Kalmari syyttää hallitusta biokaasuvastaiseksi.

Verouudistus uhkaa pysäyttää suomalaiset kaasuautot

11.2.2010 15.32

Noora Jussila

Pakkanen nipistelee poskipäitä maatalon pihalla Laukaassa, vartin ajomatkan päässä Jyväskylästä. Täällä, punaisten puurakennusten kupeessa, toimii Suomen ainoa biokaasuautojen tankkauspiste.

Tankkauspisteen suurin uhka saattaa olla ensi vuoden alussa uudistettava liikennepolttoainevero. Verouudistuksen pohjana käytettävä VTT:n selvitys rinnastaa biokaasun maakaasuun, ja molemmille suunnitellaan kireämpää verotusta kuin dieselille.

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen (kok) totesi alkuviikosta, että verouudistus aiotaan toteuttaa VTT:n selvityksen mukaisesti.

”Siihen loppuu Suomen kaasuautoilu”, sanoo tankkauspisteen omistaja Erkki Kalmari.

Hän on puuhannut biokaasun parissa vuodesta 1997. Nyt Kalmari pyörittää tankkauspisteen lisäksi navettaa ja biokaasuyritys Meteneriä.

Neljänkymmenen lehmän jätökset tuottavat biokaasua parillekymmenelle autolle. Lisäksi biokaasu lämmittää maatilan ja kattaa 80 prosenttia sen sähköstä.

Parhaimmillaan tankkauspisteestä voisi ruokkia kaksisataa autoa. Jos tankkaajien määrä kasvaa viiteenkymmeneen, Metener alkaa suunnitella toisen tankkauspisteen perustamista Keuruulle.

Kalmari veloittaa biokaasusta euron kilolta. Tämä on puolet bensan hinnasta.

Kalmari osti ensimmäisen biokaasuautonsa vuonna 2002. Nyt ajossa on jo toinen auto, ensimmäisen hän myi naapurilleen. Nykyinen on bensalla ja kaasulla kulkeva hybridi, jolla Kalmari ajaa 50 000 kilometria vuodessa.

Jos kaasu pitkällä ajomatkalla loppuu, Kalmari vaihtaa nappia painamalla auton kulkemaan bensalla.

Auton kyljessä lukee isolla ”biokaasu”.

”Biokaasuauton hankkivat eivät yleensä ole ympäristötietoisia, mutta auton ostamisen jälkeen heistä tulee ympäristöfanaatikkoja”, Kalmari sanoo.

Kalmarin mukaan biokaasu on ainoa sataprosenttisesti kotimainen polttoaine.

”Biokaasua voidaan tehdä missä vain. Myöskään hinta ei ole yleistymisen este. Pitäisi vaan olla jokin porkkana, jolla autokanta saadaan kasvuun.”

Verouudistuksesta suivaantunut Kalmari syyttää hallitusta muutenkin biokaasuvastaiseksi. Eduskunnan käsittelyä odottavassa esityksessä uusiutuvan energian syöttötariffista on rajattu takuuhinnan ulkopuolelle alle 300 kilowattituntia tuottavat maatilakokoluokan biokaasulaitokset.

”Saksassa alle 150 kilowatin biokaasulaitoksilla on paras syöttötariffi. Jos samanlainen tulisi Suomeen, tänne syntyisi nopeasti pieniä biokaasulaitoksia, jotka alkaisivat ostaa kuluttajilta biojätettä raaka-aineekseen”, Kalmari maalailee.

Myös tutkimus- ja tuotekehitys tökkii Suomessa. Kalmarin mielestä kaikki alan tutkimusraha valuu VTT:lle ja puun nesteytykseen.

Biokaasulaitosten tutkimukseen ja kehitykseen Metener on saanut EU-rahoja englantilaisen Southamptonin yliopiston kautta.

Koska biokaasu ei saa Suomessa tukea, joutuu kahdeksan henkeä työllistävä Metener etsimään markkinansa ulkomailta.

Pari viikkoa sitten yrityksessä oli lomautusuhka, joka laukesi, kun Kiinasta varmistui uusi tilaus.

Yritys valmistaa parhaillaan Kiinaan biokaasulaitosta, joka tuottaa ruuanvalmistukseen tarvittavan keittiökaasun kahdelletuhannelle kotitaloudelle. Käynnissä on neuvottelut kolmen muun laitoksen toimittamisesta.

Suhtautuminen biokaasuun on Kalmarin mukaan Kiinassa suopeampaa kuin Suomessa. Pohjoiskiinalaiseen Yichuanin kaupunkiin suunnitellaan parhaillaan täysin biokaasulla käyvää joukkoliikennettä.

”Meidän on pakko etsiä kohteita ulkomailta, jotta olemme ylipäätään olemassa. Suomessa ei ole lainkaan kotimarkkinoita”, Kalmari sanoo.

Hän muistuttaa, että Saksassa bioenergiateollisuus työllistää yli kaksisataatuhatta ihmistä.

”Jos politiikka jatkuu tällaisena, eikä syöttötariffia anneta pienestä tehosta alkaen biokaasulle, puulle ja aurinkoenergialle, Suomeen ei tule bioenergiateollisuutta. On hävytöntä puhua, että tulisi.”

Juttua on muokattu 15.2. klo 9.45. Jutussa esimerkkinä mainittu saksalainen voimala on teholtaan 150 kilowattia eikä 150 kilowattituntia.

liikenne  bioenergia 




Lisää aiheesta:



Viite