Viekö EU kuluttajalta suojan?

Vuokralaisten ja esimerkiksi television ostajien oikeudet heikentyvät Suomessa, jos Euroopan komissiossa valmisteilla oleva direktiiviehdotus menee läpi.

Helsingin yliopiston kuluttajaoikeuden vastuuopettajan Klaus Viitasen mukaan direktiivillä voi olla kauaskantoisia ja dramaattisia vaikutuksia.

Työn alla oleva kuluttajien oikeuksia koskeva direktiiviehdotus ajaa kuluttajansuojan yhtenäistämistä koko unionin alueella.

”Tämä tuottaa tilanteita, jotka ovat täysin ennalta-arvaamattomia”, Viitanen sanoo.

Nykyisessä muodossaan direktiiviehdotus heikentää suomalaisten kuluttajien suojaa kuluttajansuojalaissa, asuntokauppalaissa, huoneenvuokralaissa ja vakuutussopimuslaissa.

Näissä laeissa on säädetty esimerkiksi siitä, että vuoden vuokralla asuneen vuokralaisen irtisanomisaika on kuusi kuukautta.

Direktiiviehdotus suhtautuu kielteisesti kuluttajalainsäädännölle tyypillisiin niin sanottuihin pakollisiin säännöksiin, joiden avulla pyritään estämään kuluttajan kannalta kohtuuttomien sopimusten tekeminen.

Direktiivin takia laeista pitäisi kumota tällaiset suojasäännökset. Jos vuokralaisen mielestä siis vaikka kahden kuukauden irtisanomisaika on kohtuuton, pitäisi hänen viedä asia tuomioistuimen ratkaistavaksi.

”Meillä on paljon pakottavaa sääntelyä, joka on tehty heikomman, eli kuluttajan, suojaksi, jotta ei tarvitsisi mennä tapauskohtaiseen tarkasteluun”, Viitanen sanoo.

Direktiiviehdotuksessa kuluttajatavaroiden, kuten televisioiden ja jääkaappien, myyjän virhevastuu rajataan kahteen vuoteen.

Suomessa vastuuta ei ole tällä hetkellä rajattu, vaan myyjä voi joutua vastuuseen kahden vuoden jälkeenkin, jos tuotteessa on vika, joka on ollut siinä piilevänä jo kaupantekohetkellä.

”Kahden vuoden vastuuaika ei istu kestävään kehitykseen. Onko järkevää, että television valmistajille annetaan signaali, että riittää, jos tekee kaksi vuotta kestäviä televisioita?” Viitanen kysyy.

Muutoksia tulisi myös niin sanottuun myyjän yleiseen tiedonantovelvollisuuteen. Tällä hetkellä Suomessa on tiukat säännöt muun muassa valmismatkoissa ja asuntokaupoissa. Direktiivin toteutuessa näiden alojen erikoiskohtelu poistuisi.

Viitasen mielestä kuluttajansuojan yhtenäistäminen soveltuu etämyyntiin, joka tulee kansainvälisen verkkokaupan myötä kasvamaan. Muuten EU:n pitäisi hänen mielestään jatkaa minimiharmonisoinnin linjalla, eli määrätä vain kuluttajansuojan vähimmäistaso.

”Joku skeptisempi voisi kuvitella, että tätä direktiiviä käytetään nyt tietoisesti heikentämään jäsenvaltioiden kuluttajansuojaa kerralla.”

Direktiivin kohtalo ratkaistaan Euroopan neuvoston ja europarlamentin yhteispäätösmenettelynä aikaisintaan loppuvuodesta.