Voiko kasvissyöjä karpata?

Muotiruokavalio karppaaminen ei ole luonnonystävän valinta: eläinkunnan tuotteiden lisääminen lautaselle hiilihydraattien kustannuksella kasvattaa kiistatta ruuan kasvihuonekaasupäästöjä. Mutta harva tietää, että myös kasviksilla voi karpata.

”Kasvispainotteinen ja hiilidyraattitietoinen ruokavalio on varsin helppoa ja vaivatonta koostaa. Varsinkin jos ruokavalioon käyvät myös maitotuotteet ja kananmunat”, kertoo ruokabloggaaja ja kokkiopiskelija Mirkka Juotasniemi.

Juotasniemellä on kymmenen vuoden kokemus kasvissyönnistä. Hän käyttää karppauksen sijaan mielummin käsitettä hiilihydraattitietoisuus, mutta karppaustermein hän kuvaa itseään rennoksi hyväkarpiksi. Se tarkoittaa, että hän keskittyy hiilihydraattien laadun parantamiseen eikä niiden tiukkaan vähentämiseen. Sallittu hiilihydraattimäärä vuorokaudessa on noin sata grammaa.

Muita hiilihydraattien vähentämistyylejä ovat keto- ja alakarppaus. Molemmissa pyritään ketoosiin, jossa rasva-aineenvaihdunta tehostuu, kun elimistö sopeutuu hiilihydraattien vähäiseen määrään. Pyrkimyksenä on usein painonpudotus. Alakarppaaja pitää hiilihydraattien määrän 60 grammassa päivässä, ketokarppaaja jopa 20 grammassa.

Juotasniemi on kokeillut myös ketokarppausta, tosin sekaruokavaliolla.

”Pelkällä kasvisruualla yhtä alhaiseen hiilihydraattien määrään on lähestulkoon mahdotonta päästä järkevästi.”

Juotasniemen mukaan moni sekakarppaaja korvaa hiilihydraatteja lähinnä rasvoilla eikä proteiineilla.

”Kasvisruokavaliolla sen pitäisi toimia samalla lailla, mutta monen kasvissyöjän ruokavalion proteiinimäärä on voinut olla aiemminkin turhan alhainen.”

Ympäristöpolitiikan tutkijan Eveliina Asikaisen mukaan monissa perinteisissä kasvisruokavalioissa monesti on liian vähän proteiinia.

”Proteiinipainotettu ruokavalio voisi olla täysipainoisempi.”

Ahmija-ruokablogia pitävä Juotasniemi on laatinut kasviskarppaajalle malliruokalistoja, joista on jätetty pois lähinnä hiilihydraattipitoiset lisäkkeet, kuten pastat, peruna ja riisi, ja niitä on korvattu juureksilla.

Energiaa sekä tietenkin myös rasvoja ja proteiineja kasviskarppaaja saa lisäämällä esimerkiksi öljyjen, tofun, palkokasvien sekä siemenien ja pähkinöiden käyttöä.

Maitotuotteet on mahdollista korvata soija- ja kauravalmisteilla, eikä kananmunakaan ole kasviskarpille välttämätön.

Kasvisten alkuperällä on suuri merkitys ruokavaliosta riippumatta. Kasvihuoneista ja ulkomailta peräisin olevat vihannekset rasittavat ympäristöä eniten.

”Juureksiin ja kotimaisiin palkokasveihin perustuva ruokavalio on tässä mielessä paras”, Juotasniemi sanoo.

Tavallisen kasvisruokailun ja kasviskarppaamisen ympäristövaikutusten eroja on vaikea vertailla, koska paljon riippuu siitä, miten vegetaristi annoksensa koostaa. Ainakaan soija ei ole tuottamiseen vaaditun materiaalipanoksen suhteen sen pahempi kuin ruokaperuna.

Joka tapauksessa ympäristön kannalta juurekset ja herneet voittavat kasvihuonevihannekset ja juustot, oli ruokavalion koostumus mikä tahansa.

VEGEKARPPIPÄIVÄ 1

Aamiainen

• kahvi/tee

• 3 dl maustamatonta soijajogurttia, johon lisätään...

• 1 dl mustaherukoita ja vadelmia

• 1 rkl mantelirouhetta

• 1 rkl kuorimattomia seesaminsiemeniä

• 1 rkl auringonkukansiemeniä

• 1 tl pellavansiemeniä

Lounas

• vihersalaatti kasviöljytilkalla

• juurescurry ja raastettu kukkakaali”riisi”

Välipala

• kahvi/tee

• pari palaa mustikka-raakasuklaata

Päivällinen

• soijapapu-punajuuripihvit ja soijajogurttikastike

• lehtikaalta, ruusukaaleja ja porkkanaa

• hernerouheinen kaalisalaatti

Iltapala

• kurkkusiivut ja tahna paahdetuista paprikoista

VEGEKARPPIPÄIVÄ 2

Aamiainen

• pari teeleipää

• herne-avokadotahna

• kahvi/tee

Lounas

• vihersalaatti kasviöljytilkalla

• suppilovahvero-seitanpihvit ja suppilovahverokastike

• oliiviöljyllä maustetut vihreät pavut, grillattu tomaatti ja grillattu kesäkurpitsa

Välipala

• kahvi/tee

• cashewpähkinöitä ja saksanpähkinöitä

Päivällinen

• tofu-punajuurikeittoa paahdetuilla auringonkukansiemenillä

Iltapala

• napostelukasviksia

• marinoidut beluga-linssit ja herkkusienet

Lähteenä on käytetty www.karppaus.info -sivustoa ja Suomen luonnonsuojeluliiton ja ympäristöministeriön FIN-MIPS Kotitalous -hankkeen tuloksia (MIPS, Material Input per Service unit) , ks. http://www.sll.fi/luontojaymparisto/kestava/mips/mips-lukuja/Elintarvikkeet.