WWF pelkää: Lohikannat lukitaan jo ennen Suomen päätöksentekoa

18.10.2013 18.39

Sammeli Heikkinen

EU:n lohikiintiöt naulattiin torstaina maatalousministerien kokouksessa. Suomessa niitä puitiin ennen tätä ministeriöissä, hallituksessa ja eduskunnan valiokunnissa. Lopullisen kannan sinetöi eduskunnan suuri valiokunta keskiviikkona.

Mutta kuinka paljon suuritöisellä Suomen poliittisella päätöksenteolla oli merkitystä? EU-asiakirjan perusteella unionin neuvoston puheenjohtajan ehdotus kiintiöistä päättänyttä ministerikokousta varten on tehty jo ennen lokakuun puoliväliä. Tuolloin asian käsittely Suomessa oli pahasti kesken.

Maailman luonnonjärjestön WWF:n kala-asiantuntijat pelkäävätkin, että lohikiintiöista päätetään pitkälti Itämeren alueellisen kalastusyhteistyön nimissä pidettävissä Baltfish-seminaareissa. Maa- ja metsätalousministeriöstä vakuutetaan, ettei ainakaan Suomen kiintiökannasta ole tehty minkäänlaisia lupauksia.

WWF:n meriohjelman päällikön Sampsa Vilhunen kiinnitti huomiota maa- ja metsätalousministeri Jari Koskisen (kok) sanavalintoihin torstaisen ministerikokouksen jälkeen:

"Monet olivat vähän näreissään siitä, että viime metreillä Suomi ja Ruotsi yrittivät saada pienempää lopputulosta aikaiseksi", Koskinen kommentoi Ylelle.

Vilhunen ihmettelee, miten kysymyksessä voivat olla viime metrit, jos maa- ja metsätalousministereiden kokous on ensimmäinen EU-areena, jossa Suomen systeemin poliittisen päätöksentekosysteemin läpi tullut käsitys lohikiintiöistä esitellään ensi kerran.

Paitsi jos lohikiintiöistä onkin sovittu jo etukäteen. Vilhunen pitää mahdollisena, että lohiasioita on sovittu Baltfishin seminaarissa elokuussa. Tuolloin tiedossa oli jo komission ehdotus lohikiintiöksi, mutta Suomessa siitä ei ollut vielä käyty parlamentaarista keskustelua.

Baltfishin kokoukset jaetaan korkean tason keskusteluihin (HLG) ja laajempiin foorumeihin. HLG-kokoontumisissa on mukana jäsenmaiden kalastuksesta vastaavien ministeriöiden johto. Elokuun lopun kokouksen asialistalla oli vuoden 2014 kalastuskiintiö ja siinä myös mainittiin pyrkimys päästä yhteiseen suositukseen kiintiöstä.

Ruotsalainen kestävää kalastuspolitiikka ajava kansalaisjärjestö Fisheries Secretariat (Fish) arvioi ennen Baltfishin kokousta, että jos elokuun kokouksessa saavutetaan yksimielisyys kalakannoista, sama kanta menee läpi myös lokakuussa maatalousministerien kokouksessa.

Torstaisesta kokouksesta julkaistussa tiedotteessa kokouksen puheenjohtajana toiminut Liettuan maatalousministeri Virgiljus Jukna kiittelikin, että sopimuksen "mahdollisti jäsenmaiden valmisteleva yhteistyö aluetasolla".

Ministeriön mukaan Baltfishissa ei päätetty tai luvattu Suomen osalta mitään.

"Me olemme todenneet sanoneet Baltfishissa selvästi, että Suomen osalta kanta on auki", maa- ja metsätalousministeriön valtiosihteeri Risto Artjoki sanoo Vihreällä Langalle.

Eli Baltfishissa ei ole tehty Suomen osalta sopimusta lohikiintiöstä?

"Ei. Olemme todenneet ainoastaan, että Suomen kanta on auki."

Artjoki lähetti todisteeksi Vihreälle Langalle unionin neuvoston puheenjohtajan kalastuskiintiöista lokakuun 10. päivänä tekemän ehdotuksen (asiakirja ei ole julkinen). Ehdotuksessa sanotaan lohikiintiöiden osalta:

"Jotkin jäsenmaat (delegaatit) eivät ole muodostaneet virallista kantaansa vielä."

Artjoen mukaan tällä viitataan Suomeen ja Ruotsiin.

Vilhusen mukaan WWF uskoo Artjoen kertomaan eli siihen, ettei kiintiöstä ole sovittu Suomen kohdalta.

"Hyvä, jos Baltfinissa ei ole sovittu asioista etukäteen. Baltfish on kuitenkin muutakin kuin Suomi ja Ruotsi. Huomiota olisi hyvä kiinnittää koko prosessiin."

Artjoen lähettämän ehdotuksen perusteella näyttääkin siltä, että useiden maiden kannat ovat olleet jo lokakuun puolivälissä valmiit. Ja ehdotus tehtiinkin Suomen ja Ruotsin kantojen puuttumisesta huolimatta:

"Puheenjohtaja huomioi, että neuvottelut jatkuvat vielä kansallisella tasolla ja ehdottaa komission ehdotuksen mukaisen tai sitä lähellä olevan kiintiön hyväksymistä." Tämä kohta koskee Itämeren pääaltaan ja Pohjanlahden lohikiintiötä.

Suomenlahden kiintiön osalta neuvoston puheenjohtaja ehdottaa "Vähäisempi vähennys lohikiintiöön (15 prosentin marginaalin sisällä) on järkevä, jotta voidaan välttää monilajikalastuksessa saatujen saaliideen poisheittämistä."

Vilhusen mielestä Suomessa olisikin syytä aikaistaa kiintiöasian käsittelyä. Nyt jäätiin jälkijunaan.

"Jäsenvaltioille olisi voitu perustella paremmin Suomen ja Ruotsin kantaa, eikä se olisi tullut yllätyksenä muille maille."

kalastus lohi lohikiintiö