Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019

Blogi

Missä kielessä on pisimmät sanat?

Juha Peurala

Eno-kuvitus
Kuka muu muka. Suomen kielen pitkät sanat ovat antoisa haaste, totesi lahtelaisräppäri kirjoittaessaan rivejä ”nuorii dokaajakinkkui / muotiblogaajamirkkui”.Juha Peurala

Kuka muu muka. Suomen kielen pitkät sanat ovat antoisa haaste, totesi lahtelaisräppäri kirjoittaessaan rivejä ”nuorii dokaajakinkkui / muotiblogaajamirkkui”.

2.11.2015

Eno

Kiinassa ja englannissa on lyhimmät sanat.

Nimimerkki ”Kielipeliä” kysyy: Missä kielessä on keskimäärin pisimmät sanat ja pisimmät käännökset? Vaikkapa ryhmästä suomi, englanti, ruotsi, ranska, saksa ja kiina?

Eno vastaa: Kysymyksesi kuulostaa periaatteessa helpolta, mutta selkeän vastauksen antaminen on vaikeaa. Käännöksessä ei ole kyse siitä, että vaihdettaisiin sana kerrallaan teksti kielestä toiseen.

Kielet ilmaisevat asioita eri tavoin. Siinä missä britti sanoo ”I beg your pardon sir, I did not quite catch what you said”, suomalainen sanoo ”Tä?”
Kääntäminen tuo asiaan omat mutkansa.

Nyrkkisäännön mukaan käännös on usein jonkin verran pidempi kuin alkuteksti. Tämä johtunee siitä, että alkukielen näppärille ilmaisuille ei useinkaan löydy yhtä käteviä ilmaisuja kielestä, johon käännetään.

Tietokoneohjelmia toisille käännettäessä neuvotaan aina käännökselle 30–100 prosenttia alkuperäistekstiä enemmän tilaa, jos lähtökielenä on englanti. Mutta tässä on usein kyse yksittäisten sanojen tai ilmaisujen kääntämisestä.

Sitten tullaan kielten eroihin. Suomen kieli on pitkäsanaista – sitä itse asiassa käytetään monesti nimenomaan it-maailmassa testaamaan, kuinka iso tila ohjelmassa pitää enimmillään varata jollekin valikolle tai vastaavalle, jotta käännökset muille kielille onnistuvat.

Kielille voidaan toki laskea keskimääräiset sanan pituudet, tosin tulokset vaihtelevat hiukan tilastosta toiseen. Paljon on kiinni siitä, mitä tekstiä tai millaisia tekstejä käytetään lähteenä. Esimerkiksi lakikieli tuppaa olemaan pitkäsanaisempaa kuin hampuusien joutava rupatus.

Englanti on tällaisissa listauksessa yleensä lyhin eurooppalaisperäinen kieli: sille olen nähnyt sanan keskimittoja, jotka vaihtelevat välillä 4–5,5 kirjainta. Kiina ja korea ovat vieläkin lyhyempiä, mutta omilla merkeillään kirjoitettuna. Japani on myös latinalaisilla aakkosilla kirjoitettuna hiukan englantia lyhyempää.

Ruotsi ja ranska ovat monen listan mukaan suunnilleen englannin tiiviydessä. Erään löytämäni pitkähkön listan mukaan englantia seuraavat espanja (5,7), tsekki (5,9) ja turkki (5,9). Saksa on pidempää, sen sanoissa on keskimäärin 6,5 merkkiä. Ja kyllä, suomi on useammassakin listassa pisin kieli: keskimäärin 7,6 merkkiä per sana.

Toisenlaisia lukemia saadaan muuten vertailemalla kielten sanastoja siten, että esimerkiksi artikkelit ja muut pikkusanat esiintyvät laskussa vain kerran eikä moneen kertaan, kuten varsinaisessa käytetyssä kielessä.

Kysymys kielen pituudesta voitaisiin ratkaista myös toisin. Laitetaan suomalainen, englantilainen, ranskalainen, saksalainen, ruotsalainen ja kiinalainen työntämään kielensä kohti pakkashuuruista rapun kaidetta. Sillä, joka juuttuu ensimmäisenä, on pisin kieli.





Viite