Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019

Blogi

Syyllistäminen on ikävää, mutta

3.11.2014

Mynthon-mies

Käyttäjän Mynthon-mies kuva

Nykyään on muotia vaatia, että ihmistä ei saa syyllistää valinnoistaan. Syyllistämättömyysvaatimus on käsittääkseni lähtenyt liikkeelle melkoisen harmittomista, mutta äärimmäisen verisistä kamppailuista, joita käydään erilaisista lastenhoitotavoista. Siis näistä kestovaippa- ja imetystaisteluista.

Syyllistämättömyysvaatimuksessa on mieltä, jos lopputulos on aika lailla sama, teki kummin päin tahansa. Silloin on turha syyllistää ihmistä hänen ”väärästä” valinnastaan. Lapsista voi tulla ihan hyviä tai kamalia tapauksia riippumatta siitä, onko heitä työnnetty lapsena rattaissa vai kiikutettu kantoliinassa.

Tilanne muuttuu heti, kun lopputulos ei olekaan aina sama. Osallistuin pitkään facebook-keskusteluun lasten rokottamisesta. Kuulemma en olisi saanut syyllistää vanhempia, jotka jättävät lapsensa rokottamatta. Syyllistin kumminkin.

Samaan ongelmatiikkaan törmää ympäristökeskustelussa. Viimeiset parikymmentä vuotta ihmisiä on kovasti syyllistetty ympäristövalinnoista. Lennätkö lomalla Malediiveille vai pyöräiletkö Keravalle? Keitätkö spagetin kattilan kansi auki vai kiinni?

Välillä vallalla on ollut syyllistämislinja, jonka mukaan elämäntapamme on muututtava ja ratkaiseva käänne on meidän kaikkien käsissä joka päivä. Välillä taas huomautetaan, että isot asiat eivät ole yksilön päätettävissä. Järven rannalla peseytymisestä vesistöön valuva litra saippuaista vettä ei vaikuta pätkän vertaa, kun sen suhteuttaa Suomen maatalouden rehevöittävään vaikutukseen. Jos taas edes hiukan suurempi osa meistä kulkisi julkisilla, luontoa säästyisi. Joillakin päätöksillä siis on merkitystä.

Niinpä voi hiukan alkaa syyllistää, jos huomaa lähimmäisen tekevän vääriä päätöksiä.

Syyllisyydentunto on tehokas motivaattori. Se jäytää sisintä, kunnes ihminen on valmis tekemään muutoksia syyllisyyttä herättäviin asioihin. Tai sitten syyllistäminen aiheuttaa niin ikävän tunteen, että päätämme mieluummin viihdyttää itsemme hengiltä kuin ryhtyä muuttamaan asioita, joiden emme kuitenkaan usko estävän maailmanloppua.

Mitenköhän luonnonvaroja hassaavia ihmisiä parhaiten syyllistäisi? Auttaisiko hiukan vino katse ja samanaikainen mynthonin siirtäminen poskesta toiseen merkitsevällä tavalla? Saattaa olla että testailen jotain tällaista, jos ehdin Doctor Whon uusilta jaksoilta.





Viite