Vihreän Langan logoVihreän Langan logo
Blogi

Epäile poliisia

22.9.2017
Sammeli Heikkinen

Käyttäjän Sammeli Heikkinen kuva

Suomalaiset luottavat poliisiin kuin peruskallioon. Suomalainen poliisi onkin maailman mittakaavassa varmasti luotettava.

Suomalainen poliisi esimerkiksi ampuu ihmisiä harvoin ja, kuten Turun puukottajan pysäyttäminen osoittaa, pystyy toimimaan nopeasti ja mahdollisimman vähää voimaa käyttäen.

Ongelma on liian luottamuksen valuminen tiedotusvälineisiin.


Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen kertoi viikko sitten Iltalehdelle, että poliisi on estänyt iskun, jonka kohteena olivat poliittiset vaikuttajat. Samassa haastattelussa Kolehmainen lobbasi poliisille laajempaa pääsyä henkilötietorekistereihin.

Kolehmaisen edeltäjää, entistä poliisiylijohtaja Mikko Paateroa epäillään virkarikoksesta, joka liittyy poliisin omaan tietolähderekisteriin. Samassa vyyhdessä epäillään muun muassa myös Helsingin poliisipäällikköä Lasse Aapiota.

Virkarikosepäilyt ovat osa yli kymmeneksi vuodeksi vankilaan tuomitun Helsingin huumepoliisin entisen päällikön Jari Aarnion ympärille kiertyvää rikosjuttua.

Osa entistä ja nykyistä poliisijohtoa on epäiltynä rikoksista ja valtakunnan entinen ykköshuumepoliisi istuu vankilassa.

Samaan aikaan poliisipomo vaatii poliisille lisää valtaa ja heittää syötiksi tarinan terrori-iskun estämisestä paikallispoliisin, keskusrikospoliisin ja suojelupoliisin onnistuneella yhteistyöllä.


Tarinaa jatkoi Iltalehden haastattelua seuraavana päivänä sisäministeri Paula Risikko (kok), joka tarkensi Ylen ykkösaamussa estetyn iskun ajankohdaksi vuoden 2012.

Toissapäivänä MTV3 paljasti, että vuoden 2012 iskun kohteena olisi ollut kokoomuksen puoluekokous Rovaniemellä.

Keskisuomalainen mies suunnitteli joukkosurmaa konetuliaseen ja räjähteiden avulla. Aseistanut mies oli ollut Jyväskylässä jo menossa Rovaniemen-junaan, kun tuli tunnontuskiin ja ilmoittautui itse poliisille.

Tai yritti. Poliisiasemalla miehen asia ei kiinnostunut. Lopulta mieheen kiinnitettiin huomiota, kun tämä eksyi poliisilaitoksen sisäpihalle. Ja näin isku lopulta estettiin.

Eilen Kolehmainen myönsi, että epäilty oli ilmoittautunut poliisille itse.


Voisi ajatella, että valtakunnan ykköshuumekytän tuomitseminen rankoista rikoksista olisi suunnannut poliisiin median laajan kriittisen huomion. Tai poliisijohdon joutuminen syytteeseen. Tai se, että maan ykköspoliisi jää kiinni perättömästä tarinasta.

Tapaukset ovat olleet uutisoinnin pinnalla vuorollaan. Poliisijohtoa ravisteleva kriisi ei ole kuitenkaan hahmottunut kokonaisuutena, vaan palasina, jotka eivät vaikuta siihen, miten vaikkapa poliisin raha- ja valtavaatimuksiin suhtaudutaan.

Minkä muun valtion koneiston osan katsottaisiin toimivan normaalisti, jos osaa sen entisestä ja nykyisestä johdosta epäiltäisiin rikoksesta?

Poliisin poikkeusasema mediassa näkyy siinä, että se hyväksytään yleensä uutisen ainoaksi lähteeksi – poliisihan on yksi keskeisiä median tietolähteitä – ja sen sanoma menee läpi sanamuotoja myöten.

Jos poliisi pamputtaa, käyttää kaasusumutetta tai ampuu, jutuissa poliisin kerrotaan joutuvan turvautumaan kyseiseen keinoon. Esimerkiksi Ylen jutussa Jyväskylän vastaanottokeskuksen mielenosoituksesta "väkijoukkoa jouduttiin rauhoittamaan kaasusumutteella".

Paprikasumute rauhoittaa varmasti.


Kyse ei ole vain siitä, ettei poliisin antamia tietoja tarkasteta. Kyse on myös siitä, että monesti toista lähdettä ei ole. Kolehmaisen alkuperäinen kertomus on malliesimerkki tarinasta, jonka todenperäisyys jää turvallisuusviranomaisten puheiden tasolle.

Esimerkiksi estetyistä terrori-iskuista voidaan antaa joku luku, mutta ei yksityiskohtia, aikaa tai paikkaa. Näitä tietoja ei voi varmistaa.

Kolehmaisen jutusta lisää sattui kertomaan sisäministeri. Kenties vuosiluku auttoi Maikkarin rikostoimittajat alkuun ja purkamaan sankaritarinan.


Kolehmaisen vastauksia tarinasotkuun STT:lle välittänyt poliisitarkastaja Timo Kilpeläinen arveli, että poliisipomon tiedot vuoden 2012 tapauksesta ovat ehkä olleet hatarat ja sen vuoksi on syntynyt väärinkäsitys.

Toisin sanoen poliisiylijohtaja olisi nostanut poliisin profiilia kertomalla tapauksesta, josta ei oikeasti tiennyt juuri mitään. Vaihtoehto on tietenkin, että Kolehmainen luotti voivansa esittää poliisin tarinan sankarina, sillä media ei kuitenkaan tarinaa haasta.

Onneksi haastoi.

Poliisi ei ole sen pahempi kuin muutkaan viranomaiset. Muttei parempikaan. Vaikka kansa palvoisi poliisia, tiedotusvälineiden ei kannata.




Haluatko lukea lisää Lankaa? Tilaa paperilehti täältä.

Vihreä Lanka 5/2017

Lue

Vihreä Lanka

5/17


Sisällysluettelo
Anna palautetta

Gaudeamus


Twitter

Graafisia maailmanselityksiä -teksti
Tuotantoeläimen lyhyt elämä (Sammeli Heikkinen & Iiro Törmä)

Kuva: Pekka Sauri