Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019

Blogi

Epämiellyttävä totuus

Mediapyövelit.
Mediapyövelit mestaavat sopuleita. Taneli Heikka vuorottelee palstalla mediakriitikko Kaino Riesun kanssa, joka käyttää koston pelossa nimimerkkiä.

Mediapyövelit mestaavat sopuleita. Taneli Heikka vuorottelee palstalla mediakriitikko Kaino Riesun kanssa, joka käyttää koston pelossa nimimerkkiä.

1.6.2011

Taneli Heikka

Koska Suomi on maailman kilpailukykyisin, onnellisin ja paras maa, Ruotsin täytyy olla samanlainen kuin Suomi, mutta köyhempi, onnettomampi ja huonompi. Hupsua, mutta hetken aikaa suomalaiset uskoivat tuohon. Siksi täällä mediassa on syytä pieneen itsetutkisteluun.

Kauppalehti julkaisi (25.5.) aukeaman raportin siitä, kuinka ”Ruotsin vauhdissa on aihetta naapurikateuteen”. Sen talous on kaikilla mittareilla Suomea terveempi. Ilmarisen talousjohtaja Jaakko Kiander otsikoi Hesarin vieraskynässä (29.5.), että ”Ruotsin talousihme ei syntynyt sattumalta”.

On tapahtunut iso uutinen, jonka taustaa täytyy avata. Tekikö Ruotsi sen taas: tuli yllättäen takaa voittoon?

Mitään yllätystä ei pitäisi olla. Silti olemme kukin vuorollamme yllättyneet. Kun teimme Katja Boxbergin kanssa taustatyötä Lumedemokratiaa varten Ruotsissa 2008, ällistyin, kuinka erilainen maa Ruotsi oli kuin luulin. Sen talouden rakenteelliset uudistukset olivat pitkällä. Niistä vain ei Suomessa juuri puhuttu.

Kauppalehti listaa Ruotsin harppauksia hyvin: Kilpailuttaminen ja yksityistäminen ovat pitkällä; työpaikka on velvollisuus ottaa vastaan kaikkialta maasta; ei perintöveroa, ay-jäsenmaksua ei saa vähentää verotuksessa, jne. Lista tyrmättäisiin Suomessa uusliberalismina.

Samalla vastakohta on totta. Kiander kirjoittaa, että Ruotsin salaisuus on itse asiassa Suomea suhteessa kolmanneksen suurempi julkinen sektori, korkea veroaste ja korkea työllisyys. Ruotsi on onnistunut tuplailmaveivissä: vapauttanut talouselämän tekemään rahaa, jolla rahoitetaan massiivinen julkinen sektori.

Väitänkö, että näitä asioita ei ole kerrottu Suomessa? Vai olenko itse vain ollut sokea Ruotsin muutostarinalle?

Juttuja on tehty. Silti väitän, että olemme olleet myös naapurisokeita. Ruotsi on ollut meille, niin median tekijöinä kun kuluttajina, jonkinlainen sokea piste. Olemme pitäneet Ruotsia itsemme kaltaisena yhteiskuntana. Luulimme, että Ruotsin kyky tuottaa yhteiskunnallisia uudistuksia on kadonnut, koska se on kadonnut myös Suomelta. Olimme tulleet Ruotsin rinnalle ja ohi. Nyt tehtävämme oli Ruotsin kanssa odotella, että Kiina, Brasilia, Intia ja Yhdysvallat muuttuisivat sosiaalidemokraattisiksi.

Meidän täällä mediassa oli nahkeaa tehdä isoja otsikoita Ruotsin uudistuksista, koska tiesimme, että jos aioimme jatkossakin olla maailmaan parhaita, otsikossa pitäisi sanan ”Ruotsi” sijalla olla ”Suomi”.

Emme tehneet noita juttuja, koska ne olisivat paljastaneet, että saamattomia diskuteeraajia eivät olekaan ruotsalaiset, vaan suomalaiset. Suomen mediassa rohkeimmat ”kyseenalaistajat” kirjoittelevat villejä visiointikolumneja asioista, joiden määrätietoisen toteuttamisen ruotsalaiset aloittivat 20 vuotta sitten.

Kirjoittaja on viestintäyrittäjä ja toimittaja. Kirjoitus on julkaistu alun perin 3. kesäkuuta ilmestyneessä Vihreässä Langassa.





Viite