Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019

Blogi

Onko tämä eurovaalien turhin kysymys?

Eurovaaliblogin logo.
EU-vaaliblogi. Blogissa seurataan eurovaaleihin liittyviä ilmiöitä, ihmisiä ja tapahtumia vaalipäivään asti.

EU-vaaliblogi. Blogissa seurataan eurovaaleihin liittyviä ilmiöitä, ihmisiä ja tapahtumia vaalipäivään asti.

9.5.2014

Jukka Vahti

Pitäisikö EU:sta tehdä liittovaltio vai ei? Tätä kysymystä on toisteltu eurovaalien alla ehdokkaiden vaalipaneeleissa ja vaalikoneissa.

Federalismi esiintyy monissa puheenvuoroissa niin arveluttavana asiana, että fiksu eurovaaliehdokas pitää itsensä etäällä koko sanasta. Hygieenisempää on puhu itsestään esimerkiksi EU-myönteisenä, jos asiaan on aivan pakko ottaa kantaa.

Sinänsä on hienoa, että EU:n integraatio puhuttaa. Se kun on aikamme merkittäviä poliittisia kysymyksiä. Eurovaalien alusaika on myös hyvin luonteva hetki tälle keskustelulle.

Enää pitäisi tietää, miksi asiaa kysytään niin sinnikkäästi eurovaaliehdokkailta. Europarlamentaarikot kun eivät EU:n integraation isoista ratkaisuista päätä.

Tämä ei ole estänyt osaa poliittisista toimijoista väittämästä, että kyse olisi jopa eurovaalien tärkeimmästä teemasta.

Tämä ei pidä paikkaansa, sillä EU:n jäsenvaltiot päättävät edelleen aivan itse, luovuttavatko osia itsemääräämisoikeudestaan EU-instituutioille esimerkiksi talouspolitiikassa.

Europarlamentti toimii jäsenmaiden sille antamien valtuuksien rajoissa, vaikka Lissabonin sopimus lisäsikin parlamentin toimivaltaa.

Ei meppien liittovaltionäkemysten utelu silti täysin turhaa ole.

Pieniä askeleita EU:n politiikan tiivistämisessä on otettu jo kuluneella vaalikaudella. Talousintegraatiossa eurokriisi on pakottanut luomaan pikaisesti yhteisiä mekanismeja enemmän tai vähemmän hallittujen päätöksentekoprosessien päätteeksi. 

Europarlamentissa tehdään seuraavien viiden vuoden aikana lukuisia isompia ja pienempiä päätöksiä jäsenmaiden yhteistyön tiivistämisestä eri aloilla, esimerkiksi pankkitunionin, finanssimarkkinoiden sääntelyn, sisämarkkinoiden ja energiapolitiikan suhteen.

Näissä päätöksissä mepin yleisellä, myönteisellä tai kielteisellä suhtatutumisella EU-integraation tiivistämiseen voi olla merkitystä, mutta ei välttämättä.

Suuren yleisön ja äänestäjien kannalta keskustelu tai pelottelu liittovaltiolla palvelee abstraktiudessan lähinnä EU-kriittisiä voimia, sillä se vie tilaa käytännöllisemmiltä kysymyksiltä siitä, millaista EU:ta ja Eurooppaa oikeastaan haluamme.

Konkreettisempia kysymyksiä tässä ja nyt ovat esimerkiksi ehdokkaiden kannat EU:n turvapaikkapolitiikkaan, yhteiseen puolustukseen, verkon vapauteen ja tietoturvaan sekä EU:n päästövähennystavoitteisiin.

eurovaalit  EU  liittovaltio  federalismi 





Viite