Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019

Blogi

Vihreän vehkan vaellus

Jukka Nikulainen

Kasvi.
Dyykkijä Jukka Nikulainen esittelee joka toinen viikko parhaat löytönsä.Jukka Nikulainen

Dyykkijä Jukka Nikulainen esittelee joka toinen viikko parhaat löytönsä.

11.6.2013

Jukka Nikulainen

Kuvan kirjovehkaa oltiin viemässä eräästä helsinkiläisestä konttorista roskikseen. Kuvasta on ehkä vaikea hahmottaa kasvin mittakaavaa. Ruukku on tasan puoli metriä pitkä ja vehkan varret yhtä pitkiä. Lehdet ovat parikymmensenttisiä, isoimmat pidempiäkin.

Tarina selittyy sillä, että hakuhetkellä vehka oli kieltämättä surkea ilmestys. Se ei selvästikään ollut saanut tarpeeksi valoa. Kastelu ja lannoituskin olivat jääneet avokonttorissa hoitamatta. Tylsä altakastelulaatikkokaan ei ollut kuuluisan suunnittelijan käsialaa – luonnollinen ratkaisu oli toki heittää kasvi roskiin!

Ehkä meiltä usein unohtuu se tosiseikka, että kasvitkin ovat eläviä olentoja. Tai, no, ainakin eliöitä. Mikäli kasvissa ei ole vakavaa tautia tai mätiä osia, usein lannoitus tai paikan vaihto riittävät sen virvoittamiseen. Useimmat voi kasvattaa uudelleen pistokkaista tai katkaisemalla varren. On kasveja, joiden tappaminen vaatii tahtoa ja taitoa.

Kasvit piristävät sisätiloja ja puhdistavat hengitysilmaa. Kaikki kasvit tietysti tuottavat yhteyttämällä happea ja vettä haihduttamalla sisäilmaan kosteutta. Tämän lisäksi esimerkiksi monet vehkat, traakit ja palmut sitovat sisäilman toksiineja ja epäpuhtauksia.

Kyseessä on itse asiassa monimutkainen symbioottinen suhde kasvin juurakon ja mullan bakteeriston välillä. Tietyt kasvit, esimerkiksi kirjovehkat, poistavat sisäilmasta muun muassa formaldehydiä, ammoniakkia ja asetonia. Näitä kemikaaleja vapautuu paitsi huonekaluista ja rakennusmateriaaleista, myös ihmisistä.

Fyysikko Richard Feynman kertoi eräällä luennollaan ainakin kaltaistani humanistia hätkähdyttäneen seikan. Kaikkien tiedossa on, että kasvit sitovat hiilidioksidia ja vapauttavat happea. Tämän faktan kaikkia seurauksia tulee kuitenkaan harvemmin miettineeksi.

Kaikki kasvien osat, esimerkiksi suurten puiden valtavat rungot, koostuvat pääosin suoraan tästä ilmasta kerätystä hiilestä. Kemiallisessa mielessä kasvit eivät siis suinkaan nouse maasta, vaan ne ilmestyvät silkasta ilmasta. Vaatimaton vehkakin toteuttaa samaa fotosynteesin fantasiaa.





Viite