Vihreän Langan logoVihreän Langan logo
Blogi

Kuinka kauan hellemuistot säilyvät?

6.8.2018

Riikka Suominen

Käyttäjän Riikka Suominen kuva

kesä on ollut ennätyshelteiden ja sinilevän kesä. Missä kaksi ihmistä on kohdannut, on puhuttu keleistä ja siitä, missä vielä voi uida.

Minusta helle on lomalla ihanaa. Mutta rantakeleistäni  maksetaan kovaa hintaa. Kreikassa ja Ruotsissa on taltutettu massiivisia metsäpaloja. Suomessakin palo pakotti appivanhempani pois mökiltään. Onneksi tuli saatiin hallintaan.

Maatalous kärsii, Japanissa helteet ovat tappaneet yli 80 ihmistä ja Suomessakin ihmisiä joutui hakeutumaan päivystyksiin.

Kun palasin viime viikolla saunaksi paahtuneeseen toimitukseen, eivät helteet enää naurattaneet.


Koettu helleputki on osa
sään vaihtelua, mutta myös osa uutta normaalia. Sitä, josta asiantuntijat varoittavat, kun he kertovat, miten ilmastonmuutos muuttaa maailmaa. 

”Ilmastonmuutos ei ole tulevaisuuden skenario. Se tapahtuu nyt”, sanoi apulaisjohtaja Elena Manaenkova meteorologien maailmanjärjestöstä New York Timesille.

Moni miettii hikoillessaan, mitä voi tehdä ilmastonmuutokselle. Vaikka lomalennot painavat omaatuntoa, haluaisi samaan aikaan tehdä jotain lentolakkoa vaikuttavampaa. Lentokone nousee joka tapauksessa, vaikkei itse olisi kyydissä.

Jotain isompaa tarvitaan ja nopeasti.


Tämä on helpoin vuodenaika
ekologisuuteen: Suomesta ei ole pakko lentää mihinkään lämmittelemään, kasvikset ovat halpoja ja herkullisia ja pyöräily nautinnollista.

Tammikuussa fiilis voi olla toinen. Siksi on välttämätöntä saada aikaan isoja rakenteellisia ja poliittisia ratkaisuita ilmastokriisiin.

Sosiaali- ja terveysturvan tutkimus osoittaa, ettei nykyisellä yhteiskuntarakenteella ole mahdollista elää kestävästi. Jopa ne suomalaiset, jotka elävät perusturvan varassa – eli alle kohtuullisena pidetyn elintason – kuluttavat liikaa luonnonvaroja.

Asia ratkeaa vain, jos poliitikot ohjaavat rakentamisen, liikenteen, maatalouden ja energiantuotannon ilmastoystävällisiksi.

On kohtuutonta, että kansalaiselle on tällä hetkellä kalliimpaa suojella ilmastoa kuin tärvätä sitä.

Ekosähkö on kalliimpaa kuin saastuttava sähkö, juna kalliimpi kuin lento ja kauden kasvikset voivat olla kalliimpia kuin liha. Tämä johtuu siitä, että yhteiskunta tukee fossiilisia polttoaineita, lentämistä ja eläintuotantoa.

Käytämme verorahoja siihen, että ilmastopäästöt kasvavat.


On sääli, että eduskunta on tauolla, kun kansalaiset nyt pohtivat ilmastoa. Ensi keväänä on eduskunta- ja eurovaalit. Siihen mennessä puolueilta pitää vaatia suunnitelmat Suomen ilmastopäästöjen kääntämisesta nopeaan laskuun.

Enää ei riitä, että poliitikot hokevat, että ilmasto on aikamme suurin haaste. Jotta haasteesta selvitään tarvitaan uusia veroja, ohjauskeinoja ja ehkä henkilökohtaiset hiilibudjetitkin.

Me Vihreässä Langassa teemme kaikkemme, että kesämuistot heijastuvat poliittisiin keskusteluihin vielä ilmojen viiletessäkin.

ilmastonmuutos  äärisäät  sinilevä  metsäpalo 




Haluatko lukea lisää Lankaa? Tilaa nyt uusi viikoittainen uutiskirje täältä.