Vihreän Langan logoVihreän Langan logo
Blogi

Pakkopalautukset pysäytettävä

12.9.2019

Anna Sahinoja

Käyttäjän Anna Sahinoja kuva
Anna Sahinoja on nyt täysi-ikäisen, alaikäisenä turvapaikanhakijana Suomeen tulleen nuoren kummitäti.

Suomi jatkaa edelleen täältä turvaa hakeneiden pakkopalautuksia. Pakolaisneuvonnan asiantuntijoiden mukaan pakkopalautettavien joukossa on satoja tapauksia, joissa kansainvälisen suojelun tarvetta ei ole arvioitu riittävän hyvin.

Turvapaikanhakijoiden oikeusturvaan tehtyjen heikennysten myötä suojelun tarvetta ei siis selvitetä kaikissa tapauksissa riittävästi.


Myös alaikäisenä yksin tulleiden nuorten osalta Suomen turvapaikkaprosessi on usein epäonnistunut. Kansainvälisen suojelun tarpeen tunnistaminen on ollut kiinni osin sattumasta.

Hyvällä onnella nuorella on ollut tukenaan hyvä edustaja sekä oikeusavustaja, ja hän on pystynyt ensimmäisessä puhuttelussaan kertomaan turvan tarpeeseen vaikuttavista asioista kokeneelle puhuttelijalle.

Huonolla tuurilla hänelle on osunut epäpätevä tulkki, kokematon Maahanmuuttoviraston puhuttelija, liian kuormitettu edustaja ja välinpitämätön oikeusavustaja.


Joskus puhuttelu pidetään vasta, kun nuori on täyttänyt 18 vuotta, jolloin häntä voidaan puhutella ilman edustajaa ja oikeusavustajaa. Tiedän yhden palautetun, jota puhuteltiin heti hänen 18-vuotispäivänsä jälkeen. Hän oli yksin puhuttelussa, joka kesti yhteensä taukoineen 40 minuuttia.

Unicef on huomauttanut Suomelle, että turvapaikkaa hakeva lapsi tai nuori on aina ennen kaikkea lapsi tai nuori. Häntä tulisi myös kohdella sen mukaisesti. Lasten ja nuorten tulisi olla lastensuojeluviranomaisten – ei Maahanmuuttoviraston – vastuulla. Alaikäisiä puhuttelevilla aikuisilla tulisi olla kokemusta lasten puhutteluista.


Ensimmäisessä puhuttelussa ja Maahanmuuttoviraston ensimmäisessä päätöksessä tehtyjä virheitä on hankala korjata jälkikäteen.

Jos nuoren edustajalla ei ole aikaa ja nuoren asianajaja on piittaamaton, ei tietoja korjata hallinto-oikeudelle tehtävään valitukseen. Vapaaehtoiset ovat joutuneet täydentämään hakemuksia ja yrittäneet saada päätöksiä korjattua. Näin ei saisi olla. Oikeusturva ei voi olla vapaaehtoisten, usein amatöörien varassa.

Kielteisen päätöksen kaikissa oikeusasteissa saaneelle jää vaihtoehdoksi tehdä uusintahakemus tai hakea oleskelulupaa opintojen tai työnteon perusteella. Uusintahakemusten käsittelyä on kiristetty, eikä niitä usein oteta käsittelyyn.


Ongelmia aiheuttaa myös se, että oleskelulupaa ei voi hakea opintojen tai työnteon perusteella, jos nuorella ei ole oman kotimaansa passia.

Esimerkiksi moni afganistanilainen on elänyt paperittomana Iranissa, eikä heillä ole ollut edes mahdollisuutta hakea passia. Myöskään Afganistanissa kasvaneilla nuorilla ei usein ole passia tai siihen vaadittavaa henkilöllisyystodistusta.

Tällaisille nuorille tulisi myöntää muukalaispassi opiskelu- tai työoleskeluluvan hakemista varten. Ennen kaikkea heidän kansainvälisen suojelun tarpeensa tulisi arvioida kunnolla, ja käydä läpi jo tehtyjä kielteisiä päätöksiä.

Kunnes tämä saadaan tehtyä, pakkopalautukset tulisi pysäyttää. Tällä hetkellä emme voi luottaa, ettei Suomi palauta ihmisiä, joilla on oikeus kansainväliseen suojeluun. Myöskään perustuslain mukaan ketään ei saa palauttaa alueelle, jossa häntä uhkaa kuolemanrangaistus, kidutus tai muu ihmisarvoa loukkaava kohtelu.


Minä marssin lauantaina Helsingissä järjestettävässä mielenosoituksessa muiden mukana, koska haluan varmistaa, että pakkopalautukset keskeytetään ja palautuskieltoa noudatetaan.

Pakkopalautukset Afganistaniin SEIS -mielenosoitus Helsingin Rautatientorilla lauantaina 14.9.2019 kello 12.15 alkaen.




Haluatko lukea lisää Lankaa? Tilaa nyt uusi viikoittainen uutiskirje täältä.

Vihreä Lanka 3/2019

Lue

Vihreä Lanka

3/19


Sisällysluettelo
Anna palautetta


Twitter

Graafisia maailmanselityksiä -teksti
Hiilen monta hintaa (Lasse Leipola / Iiro Törmä)

Kuva: Pekka Sauri