Vihreän Langan logoVihreän Langan logo
Blogi

Rakoileva maailma kokoontuu viimeistelemään Pariisin sopimuksen

29.11.2018

Lasse Leipola

Käyttäjän Lasse Leipola kuva
Lasse Leipola on Vihreän Langan ilmastotoimittaja.

Puolan Katowicessa on määrä sopia seuraavan kahden viikon aikana Pariisin sopimuksen säännöistä.

Vuonna 2015 neuvoteltu Pariisin sopimus sisältää maailman maiden yhteiset tavoitteet ja periaatteet ilmastonmuutoksen vastaiseen taisteluun, mutta neuvottelut varsinaisia toimenpiteitä koskevista säännöistä ovat jatkuneet viime vuosina.

Sääntöjen puute ei ole vielä ollut ongelma, sillä Pariisin sopimusta sovelletaan vasta vuodesta 2020 alkaen. Symbolisesti asia on kuitenkin merkittävä, sillä ilman sääntöjä Pariisin sopimuksen uskottavuus on kyseenalaistettavissa.

Säännöistä riippuu muun muassa se, kuinka luotettavasti ja läpinäkyvästi maiden tulee raportoida toimistaan ja miten ponnekkaasti niitä kannustetaan kiristämään omia tavoitteitaan.


Katowicen kokouksen alla huolta herättää se, että maailma on liikkunut kolmessa vuodessa kovin erilaiseen asentoon. Valta on vaihtunut monessa merkittävässä maassa, kansainvälinen ilmapiiri on kiristynyt ja yksimielinen näkemys kansainvälisen ilmastopolitiikan tarpeesta on horjunut.

Kiina, Ranska ja Yhdysvallat olivat kolme tärkeintä maata Pariisin kokouksen onnistumisen taustalla. Nyt Kiina ja Pariisin sopimuksesta eroava Yhdysvallat käyvät kauppasotaa. Ennen kuin ero astuu voimaan, Yhdysvallat jatkaa neuvotteluissa matalalla profiililla pyrkien varmistamaan, että säännöistä tulee sellaiset, että se voi aikanaan liittyä sopimukseen uudelleen.

Kansainvälinen tilanne on kiristynyt entisestään syksyn aikana. Brasilian vastavalittu presidentti Jair Bolsonaro haluaa seurata Trumpin esimerkkiä ja johtaa maansa irti Pariisin sopimuksesta. Brasilia myös veti takaisin tarjouksensa järjestää vuoden 2019 ilmastokokous, mitä on pidetty merkkinä siitä, ettei se enää haluaisi toimia rakentavassa roolissa.


Oman haasteensa voi aiheuttaa se, että diplomaattisesti taitavan Ranskan paikalla kokouksen puheenjohtajana toimii hiiliteollisuuteensa tiukasti tarraava Puola. Se on kokenut isäntämaa, sillä se on järjestänyt kaksi aiempaa ilmastokokousta.

Puolalla on kolme itselleen tärkeää teemaa: sähköinen liikenne, oikeudenmukainen siirtymä fossiilitaloudesta uusiutuvaan energiaan sekä metsien kestävä käyttö. Omalle hiilivoimalleen se ei kaipaa huomiota.

EU haluaa jatkaa rooliaan edelläkävijänä ja kansainvälisen ilmastopolitiikan edistäjänä. Katowicessa se voi ylpeänä esitellä tällä viikolla julkaistua hahmotelmaa siitä, miten unioni voisi olla hiilineutraali vuonna 2050. Vaikka kyseessä on vasta komission esitys, on se selvä askel eteenpäin vuonna 2009 sovitusta 80–95 prosentin päästövähennyksestä vuosisadan puoliväliin mennessä.

Tosin yksikään komission hahmottelema päästövähennyspolku ei ole varsinaisen edelläkävijän suunnitelma, vaan EU tähtää parhaimmillaankin siihen tahtiin, minkä pitäisi olla Pariisin sopimuksen valossa koko maailman yhteinen tahti.

Nämä ovat myös nykyjohtoisen EU:n viimeiset neuvottelut, sillä sekä parlamentti että komissio vaihtuvat ensi kevään eurovaalien myötä. EU:n ilmastopolitiikan tulevaisuuden näkymiä nakertaa myös se, että Brexitin myötä unionista väistyy yksi kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa ajanut maa.


Vaikka sunnuntaina alkavan Katowicen kokouksen asialista on melko tekninen, poliittiset erimielisyydet nousevat esiin monessa kohtaa. Käytännössä katseet kiinnittyvät kolmeen kohtaan.

Ensinnäkin sääntökirjassa joudutaan ottamaan kantaa siihen, koskevatko samat säännöt kaikkia. EU, Yhdysvallat ja muut perinteiset teollisuusmaat lähtevät siitä, että Pariisin sopimus sääntöineen on sama kaikille. Köyhimmille maille on luvassa helpotuksia muun muassa päästöjen raportointia koskeviin sääntöihin, mutta se, koskevatko helpotukset myös Kiinan kaltaisia pitkälle kehittyneitä maita, on vielä ratkaisematta.

Toinen tärkeä kysymys liittyy kansainvälisen ilmastopaneelin lokakuussa julkaisemaan raporttiin. Ilmastotutkijoiden viesti oli selvä: lämpenemisen rajoittaminen puoleentoista asteeseen säästäisi maailman vakavimmilta seurauksilta, mutta se vaatisi nopeampia päästövähennyksiä. Selvityksen tekemisestä päätettiin Pariisin ilmastokokouksessa ja nyt maiden odotetaan ottavan kantaa, miten ne reagoivat tilaamansa raportin tuloksiin.

Pariisin ilmastosopimus perustuu maiden itse itselleen asettamiin tavoitteisiin. Nykyiset tavoitteet eivät riitä kääntämään päästöjä laskuun ennen vuotta 2030, kun taas kansainvälisen ilmastopaneelin mukaan päästöjen pitäisi olla tuolloin jo selvästi nykyistä pienemmät.

Tähän ristiriitaan pitäisi puuttua 2020, kun maiden on määrä päivittää sitoumuksiaan. EU ilmoitti aiemmin tänä syksynä olevansa valmis kiristämään omaa sitoumustaan, mutta Katowicessa nähdään merkkejä siitä, ovatko muut maat valmiita samaan.

Kolmas kysymys liittyy rahaan. Aiemmin on sovittu, että kehitysmaille maksettava vuosittainen ilmastorahoitus saavuttaa 2020 mennessä sadan miljardin dollarin tason ja pysyy siellä ainakin vuoteen 2025. Kehitysmaiden ja teollisuusmaiden välillä on näkemysero siitä, mitä kaikkea tähän summaan lasketaan mukaan.

Rahoitusneuvotteluista ei ole odotettavissa suuria läpimurtoja, mutta yksittäisten maiden rahoituslupaukset saattavat riittää voiteluksi, jolla kysymys saadaan siirrettyä muiden ratkaisujen tieltä tuleviin kokouksiin. Saksa ennätti jo tällä viikolla kaksinkertaistamaan lupauksensa vihreään ilmastorahastoon 750 miljoonasta eurosta puoleentoista miljardiin.


Yksi asia lienee varmaa jo tässä vaiheessa: kokous ei tule päättymään aikataulun mukaisesti perjantaina 14. joulukuuta. Ilmastokokouksissa on nimittäin ollut perinteenä, ettei sopu saa syntyä liian helposti. Pariisissa lisäaikaa tarvittiin vuorokausi.

YK:n ilmastokokouksissa pyritään yksimielisyyteen, joten joskus aikaa tarvitaan aidosti lisää. Toisinaan taas kyse on yhden tai useamman maan pyrkimyksestä näyttää voimansa ja osoittaa varsinkin kotiyleisölle, että helpolla ei annettu periksi.

Isäntämaa Puola on jo etukäteen ilmoittanut, että se on varautunut jatkamaan kokousta sunnuntaille asti.



Lisää aiheesta:


Haluatko lukea lisää Lankaa? Tilaa nyt uusi viikoittainen uutiskirje täältä.