Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019

Nasa

Eurooppa ilmasta.
EUROOPAN YÖ. EU on luvannut vähentää päästöjä 20 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Nasa

EUROOPAN YÖ. EU on luvannut vähentää päästöjä 20 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä.

Suomi jarruttaa EU:n ilmastopolitiikkaa

18.9.2008 14.36

Vihreä Lanka

Suomi haraa EU:n yhteistä ilmastopolitiikkaa vastaan Eurooppa-neuvostossa. Vihreän Langan tietojen mukaan muun muassa Suomi, Unkari, Puola ja Romania ovat kyseenalaistaneet komission päätöksen nostaa päästövähennystavoite automaattisesti 20:stä 30 prosenttiin, jos kansainvälinen ilmastosopimus saadaan aikaan.

Suomi vaatii siitä uutta poliittista päätöstä – eli tämänsyksyisen neuvottelukierroksen käymistä uudestaan.

Ympäristöministeri Paula Lehtomäki (kesk) myöntää, että Suomi vastustaa päästövähennystavoitteen automaattista nostoa. Hänen mukaansa EU:n tavoitteita ei ole syytä nostaa minkä tahansa sopimuksen vuoksi.

”Suomi on koko prosessin ajan korostanut, että meidän täytyy saada kunnollinen kansainvälinen sopimus, ja sitä on syytä huolellisesti poliittisesti arvioida ennen kuin päästötavoitteita tiukennetaan. Esimerkiksi hiilivuotoriskin vuoksi myös muut teollisuusmaat pitää saada riittävän kunnollisella otteella sopimukseen mukaan. Mikä tahansa sopimus ei automaattisesti loksauta meitä 30 prosenttiin”, Lehtomäki sanoo.

Hänen mukaansa poliittisen arvioinnin ei tarvitse vesittää ilmastopaketin hyväksymisen aikataulua.

”Tavoitteemme on, että paketti saadaan hyväksytyksi mahdollisimman pian. Siksi pitää olla hyvin varovainen sen minkään osien avaamisessa.”

Vihreiden europarlamentaarikko, vähennyksiä koskevan mietinnön esittelijä Satu Hassi pitää Suomen kantaa  tyypillisenä nurkkapatriotismina.

”Mietitään, mitä tämä sopimus tekee meillä, eikä mitä me teemme maailmalle.”

Hassin mielestä Suomen jarruttelu viestittää muille, että ”osana kansainvälistä sopimusta olemme ehkä valmiita vähentämään 30 prosenttia”.

Ilmastopaketilla on kovempi kiire kuin millään muulla asialla EU:ssa. Paketin mietinnöistä ei ole vielä edes äänestetty europarlamentin valiokunnissa, mutta asioita viedään jo seuraavalle tasolle ja esittelijät keskustelevat niistä neuvoston kanssa.

Tilanne kertoo puheenjohtajamaa Ranskan ja parlamentin tahdosta saada ilmastopaketti valmiiksi ennen vuoden loppua.

Jos äänestys jää ensi vuoteen Tšekin puheenjohtajakaudelle, se siirtynee kesäkuun eurovaalien yli. EU:n yhteisen kannan puuttuminen vaikeuttaisi Kööpenhaminan ilmastokokouksen neuvotteluja joulukuussa 2009.

Teollisuuden lobbarit kärsivät viime torstaina tappion, kun europarlamentin teollisuus- ja energiavaliokunta päätti tukea uusiutuvan energian 20 prosentin tavoitetta vuoteen 2020 mennessä. Biopolttoaineiden kiistelty 10 prosentin tavoite liikenteessä säilyi, mutta se arvioidaan uudelleen 2014.

Suomi oli vastarannan kiiski. Sosiaalidemokraattisen ryhmän teollisuuskoordinaattori Reino Paasilinna (sd) ajoi viime hetkeen asti turpeen luokittelemista uusiutuvaksi energiamuodoksi mutta joutui paitsioon.

”Yhdessäkään jäsenmaassa teollisuuden lobbareilla ei ole niin paljon valtaa poliitikkoihin kuin Suomessa”, sanoo uusiutuvan energian mietinnön esittelijä, vihreiden Claude Turmes. Hän luonnehtii Suomea parlamentin sisäisten neuvottelujen jarruksi.

Ilmasto jakaa kantoja myös poliittisten ryhmien sisällä. Ilmastopakettia jarrutteleva oikeistoryhmä EPP-ED suivaantui heinäkuussa edustajansa, päästökauppadirektiivin brittiläisen esittelijän Avril Doylen yhteydenpidosta neuvostoon.

Erityisen kipakasti demokratiavajetta on valittanut Doylen ryhmätoveri Eija-Riitta Korhola (kok), joka ajaa teollisuus- ja energiavaliokunnassa Doylen vastaista rintamaa. Korhola ehdotti ilmaisia päästöoikeuksia kaikille teollisuudenaloille sähköntuotantoa lukuun ottamatta.

Korholan ja Esko Seppäsen (vas) esitys hävisi viime viikolla, valiokunta kannatti päästökaupassa asteittaista siirtymistä huutokauppaan. Äänestystulos on merkittävä, sillä etenkin paperi-, sementti- ja terästeollisuus ovat lobbanneet asiassa aktiivisesti.

Tainta Tervonen, Jukka Vahti


Näistä puhutaan tänä syksynä

Päästökauppa. Mitkä teollisuudenalat saavat ilmaisia päästölupia? Korvamerkitäänko päästökaupasta saadut tulot ilmastotarkoituksiin?

Päästövähennykset. Sakotetaanko rajojen ylittämisestä? Siirtyykö EU 30 prosentin tavoitteeseen automaattisesti, jos syntyy kansainvälinen ilmastosopimus, vai tarvitaanko siitä uusi poliittinen päätös?

Uusiutuvat. Asetetaanko jäsenmaille sitovat välitavoitteet? Kuinka kestävää bioenergian on oltava?

Milloin?

  • 24.–25.9. Ympäristövaliokunta äänestää hiilidioksidin talteenotosta ja varastoinnista.
  • 7.10. Ympäristövaliokunta äänestää päästökaupasta ja maakohtaisista tavoitteista.
  • 15.–18.12. Parlamentti äänestää ilmastopaketista täysistunnossaan. Vai äänestääkö?

ilmastoneuvottelut 




Viite