Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019

Kuka on puikoissa?

16.4.2010 14.41

Hanna Eriksson

Suomen liikenne oli pitkään kokoomuksen käsissä. Vihreä Lanka selvitti, ketkä ohjaavat liikennettä nyt.

Suomen rata- ja tieverkon annetaan rapistua, sen korjauksia laiminlyödään joka vuosi. Kohta korjauslasku on niin suuri, ettei sitä pystytä maksamaan.

Näin moittii Suomen liikennepolitiikkaa liikenne- ja kuljetustekniikan professori Jorma Mäntynen Tampereen teknillisestä yliopistosta.

Mäntynen ei arvostele niinkään liikenneministereitä kuin sitä, että 1990-luvun lamasta jäi pysyvästi käyttöön säästöbudjetti. Hänen mukaansa ministeriön budjetissa on mitoitusvirhe. Koko Suomen liikenneväyliin käytetään vuosittain alle kaksi miljardia euroa, eli vähemmän kuin Helsingin kaupungin sosiaali-ja terveysmenot vuodessa.

”Jos rahaa olisi vähänkään enemmän, Suomeen voitaisiin rakentaa raiteita sinne, missä kysyntä on suurin”, Mäntynen sanoo.

Esimerkiksi Pendolinojen potentiaalia ei ole hyödynnetty.

”Radat pitää saada sellaisiksi, että Pendolinot kulkevat kahtasataa tunnissa ja korvaavat auto- ja lentoliikennettä”, Mäntynen sanoo.

Kaupunkiliikenteessä Mäntysen mukaan ainoa järkevä ratkaisu on jalankulun, pyöräilyn ja joukkoliikenteen osuuden huomattava kasvattaminen. Hän laittaa nyt toivonsa kaupunkien ja kuntien nuoriin poliitikkoihin.

”Nykyiset poliitikot ovat mieltyneet 1960-luvulla Amerikasta tulleeseen autokaupunki-ideaaliin. Suomessa kuvitellaan edelleen, että autolla pitää päästä kaupan tuulikaappiin. Jos ei pääse, se romuttaa bisneksen.”

Suomen liikenne on ollut vahvasti kokoomuksen käsissä. Vuoden 1990 elokuusta tähän päivään saakka Suomessa on ollut yhdeksän liikenne- tai liikenne- ja viestintäministeriä. Heistä viisi on ollut kokoomuslaisia. Lisäksi liikenne- ja viestintäministeriössä on nyt viestintäministerinä kokoomuslainen Suvi Lindén.

Nykyinen liikenneministeri Anu Vehviläinen on ensimmäinen keskustalainen pestissä neljäänkymmeneen vuoteen.

Myös Helsingin seudun liikenteen HSL:n johtaja on kokoomuspoliitikko Suvi Rihtniemi.

 

Anu Vehviläinen (kesk) on liikenneministerinä vielä runsaan vuoden. Vehviläinen toivoo, että seuraavan kymmenen vuoden aikana joukkoliikenne-, pyöräily- ja kävelymatkat lisääntyvät viidenneksellä, liikenteen hiilidioksidipäästöt ovat selvästi laskeneet nykyisestä ja älyliikenteen sovelluksia on runsaasti käytössä.

”Älyliikenteellä säästetään niukkoja resursseja. Tasoristeyksessä esimerkiksi mobiilisovellus voi hälyttää junan tulosta, jolloin risteykseen ei tarvitse tehdä kallista remonttia.”

Kaikkia ongelmia ei poisteta älyliikenteen ratkaisuilla. Vehviläinen haluaa erityisesti raiteille lisää kapasiteettia.

”Suomeen pitää rakentaa lisää kaksoisraiteita, parantaa raiteiden kestävyyttä, jotta ne kestävät raskaan tavaraliikenteen ja ratkaista Helsingin ratapihan ahtaus.”

Vehviläinen ennustaa myös uusia maksuja liikenteeseen. Ruuhkamaksujen ohella hän toivoo käyttöön kilometripohjaista maksujärjestelmää.

He johtavat Suomen liikennettä

Harri Pursiainen on liikenne- ja viestintäministeriön kansliapäällikkö ja ministeri Vehviläisen oikea käsi. Pursiaisen johdolla valmisteltiin muun muassa ehdotus kansalliseksi älyliikenteen strategiaksi viime vuoden lopussa.

Strategian tavoitteena on saada Suomeen esimerkiksi valtakunnallinen joukkoliikenteen maksujärjestelmä ja langaton laajakaista kaikkien tärkeiden reittien henkilöjuniin ja linja-autoihin.

53-vuotias Pursiainen on ollut myös pääkaupunkiseudun liikenneneuvottelukunnan puheenjohtaja.

 

Suvi Rihtniemi (kok) johtaa Helsingin seudun liikenteen kuntayhtymä eli HSL:ää. HSL vastaa Helsingin, Espoon, Vantaan, Kauniaisen, Keravan ja Kirkkonummen joukkoliikenteen suunnittelusta ja järjestämisestä.

Kokoomuslainen Rihtniemi kantaa puoluetovereistaan poiketen näkyvästi joukkoliikenteen lippua – koska johtaa joukkoliikenneorganisaatiota.

”Junaliikenteen ja muun joukkoliikenteen kilpailukykyä pitää nostaa koko maassa raideverkkoa parantamalla, kohtuullisilla matkalippujen hinnoilla ja tekemällä joukkoliikenteestä luotettavaa, Rihtniemi toteaa.

Rihtniemen toiveena on, että Suomessa tämän vuosikymmenen aikana edistetään vähäpäästöistä liikennettä, lisätään kevyenliikenteenväyliä ja suositaan raideliikennettä erityisesti tiheästi asutuilla alueilla. Pääkaupunkiseudulla tavoitteena on kasvattaa joukkoliikenteen osuutta tehdyistä matkoista ja saada siihen lisää tukea valtiolta.

”Ruuhka-Suomen liikennejärjestelmään ei ole investoitu tarpeeksi.”

Juhani Tervala johtaa tämän vuoden alussa syntynyttä liikenteen supervirastoa, liikennevirastoa. Liikennevirastoon yhdistyivät tammikuu alusta Merenkulkulaitoksen väylätoiminnot, Ratahallintokeskus sekä Tiehallinnon keskushallinto. Tervala vastaa väylistä ja väyläinvestoinneista maalla, merellä ja raiteilla.

Uuden viraston ja sen johtajan kädenjälki tulee näkymään kaikissa suurissa investoinneissa lähivuosina.

Tervala on ehdottanut sekä autoilijoiden että veneilijöiden promillerajan laskua nollaan. Tervala totesi tammikuun alussa myös, ettei Suomi tarvitse juurikaan uusia rautateitä: hänen mukaansa uusia kannattaa rakentaa vain Helsinki-Vantaan lentoasemalle ja mahdollisille uusille kaivoksille.

Kari Wihlman on tämän vuoden alussa aloittaneen Liikenteen turvallisuusviraston Trafin pääjohtaja. Trafi muodostettiin liittämällä yhteen Ajoneuvohallintokeskus AKE, Ilmailuhallinto, Merenkulkulaitoksen meriturvallisuustoiminto sekä Rautatievirasto.

Trafin tehtävänä on muun muassa kehittää liikenteen turvallisuutta. Se muun muassa valvoo ajo-opetusta ja järjestää kuljettajantutkinnot.

”Ykköstavoitteemme on liikenteen ympäristöystävällisyys. Ihmiset pitää saada liikkumaan vähemmän ympäristöä kuormittavalla tavalla”, Wihlman sanoo.

Pääjohtajan tavoitteena on myös uudistaa henkilöautokanta vähäpäästöisemmäksi verotuksella.

”Päästöverotuksen pitää olla auton käyttöön, ei niinkään auton hankintaan sidottua.”

Toinen Wihlmanin murheista on tieliikenteen turvallisuus.

”Meillä kuolee 300 ihmistä tiellä vuosittain. Miten saamme nuoret kuljettajat sisäistämään turvallisuuden tärkeyden? Myös väestön ikääntyminen tuo ongelmia teille.”

Leena Harkimo (kok) voi olla seuraavan hallituksen liikenneministeri, jos salkku sujahtaa taas kokoomuslaisen kainaloon. Näin arvioi ainakin kokoomuksen kansanedustaja Kimmo Sasi, joka on itsekin ollut liikenneministerinä kahteen kertaan.

”Harkimo on kokoomuksen edustaja liikennevaliokunnassa ja aika usein ministeriksi nousee ihminen, joka on ollut asianomaisessa valiokunnassa”, Sasi toteaa.

Myös Sasi itse on luonnollisesti valmis palaamaan liikenne- ja viestintäministeriön johtoon.

Jos liikenneministerin salkku menee perinteistä poiketen taas keskustalle, sitä voisi kantaa Hannes Manninen, entinen kunta- ja alueministeri, joka on valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja ja keskustan edustajana valiokunnan liikennejaostossa.

Demareista kansanedustaja Lauri Kähkönen on jäsenenä sekä liikennevaliokunnassa että valtiovarainvaliokunnan liikennejaostossa.


Lisää aiheesta:



Viite