Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019

Natalia Baer

Punaisen ristin tiedotuspäällikkö Outi Pärnänen meikkaamassa naistenhuoneessa.
Konkareissa on voimaa. Punaisen ristin tiedotuspäällikkö Outi Pärnänen (oik.) kertoo, että nuoria on vaikea saada mukaan esimerkiksi vanhusten ystäväpalvelutoimintaan. Natalia Baer

Konkareissa on voimaa. Punaisen ristin tiedotuspäällikkö Outi Pärnänen (oik.) kertoo, että nuoria on vaikea saada mukaan esimerkiksi vanhusten ystäväpalvelutoimintaan.

Järjestöt kilpailevat varttuneista naisista

8.2.2008 0.00

Jussi Karmala

Eläköityvät ikäluokat voivat olla kansalaisjärjestöille suuri mahdollisuus. Esimerkiksi Kehitysyhteistyön palvelukeskuksen Kepan jäsenjärjestöissä on havahduttu siihen, että radikaalit mummot pelastavat maailman.

”Naiset ovat asenteeltaan alttiimpia toimimaan globaalien ongelmien poistamiseksi. Vanhemmilla naisilla lapset ovat muuttaneet pois kotoa, joten heillä on aikaa sekä usein myös rahaa. Varttuneilla on myös työelämässä karttuneita taitoja”, Kepan viestintäjohtaja Mika Railo sanoo.

Punaisen ristin tiedotuspäällikkö Outi Pärnänen sanoo, että suurten ikäluokkien naisten aktivointi on järjestöille miljoonan taalan paikka.

”Joka järjestön kannattaa kilvoitella varttuneista naisista. He ovat tottuneita organisoimaan. Heillä on kokemusta ja draivia, ja usein he ovat kiinnostuneita yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta”, Pärnänen sanoo.


Kansalaisjärjestöjen konkarit ovat tottuneet pitkiin sitoumuksiin järjestötyössä. Nuoren sukupolven sitoutuneisuus on vähäisempää, eikä esimerkiksi perinteisiin kehitysyhteistyöprojekteihin tahdo löytyä nuoria.

”1970- ja 80-luvuilla perustettiin yhdistyksiä pyörittämään esimerkiksi koulun tai lastenkodin toimintaa kehitysmaassa. Tällaisissa projekteissa kärsitään nykyään väen vähyydestä”, Railo sanoo.

Hänen mukaansa nuoriso ei kuitenkaan ole passivoitunut, vaan toimintatavat ovat muuttuneet. Esimerkkinä hän mainitsee reilun kaupan toiminnan, josta nuoret ovat innoissaan. Nuoret eivät enää sitoudu järjestöihin eliniäkseen, vaan liikkuvat aatteiden välillä sutjakasti.

”Järjestöjen pitää sopeutua tähän, ja tarjota toiminnan tapoja niille, joilla on siihen aikaa viisi minuuttia, ja niille, jotka haluavat sitoutua vaikka kymmenen vuoden projektiin.”


Kypsät naiset eivät kuitenkaan ratkaise järjestöjen eläköitymisen ongelmaa. Pitkällä tähtäimellä parhaiten menestyvät ne järjestöt, joihin liittyy nuoria ja innokkaita jäseniä. Nuoria tavoitetaan erityisesti katurekrytoinnilla.

”Amnestyn jäsenmäärä on kolminkertaistunut neljässä vuodessa. Jäseniä on nyt noin 30 000. Kasvu on tullut nimenomaan face-to-face-varojenhankinnalla, eli feissauksella”, Amnestyn viestintäpäällikkö Noora Jokinen kertoo.

Amnestyn jäsenmäärän voimakas kasvu johti aluksi siihen, että järjestön organisaatio ei pysynyt perässä: kaikille halukkaille ei ollut tarjota järkevää toimintaa.

Suomen luonnonsuojeluliiton toiminnanjohtaja Eero Yrjö-Koskinen sanoo, että erityisesti ympäristöjärjestöillä on nyt tuulta purjeissa.

”Energia- ja ilmastokysymykset ovat akuutteja ja ajassa kiinni.”

Luonnonsuojeluliiton jäsenmäärä oli vielä muutama vuosi sitten laskussa. Suunta muuttui aktiivien sukupolvenvaihdoksen, viestinnän uudistamisen ja feissauksen seurauksena. Nyt liitolla on jäseniä noin 33 000.

Järjestöt voivat joutua nuorten kanssa myös vaikeuksiin. Vuosituhannen vaihteessa nuoret aktivistit riehuivat maailmanpankin kokouksessa Prahassa. Suomessa syntyi eduskuntaan asti yltänyt kohu, kun selvisi, että aktivistit olivat pitäneet kokouksiaan Kepan tiloissa. Tämän jälkeen Kepa on ollut tarkempi tilojensa käytöstä.

”On haaste säilyttää kontakti nuoriin ja hakea heiltä uusia ideoita. Kaljapullojen heittely kaduilla on kuitenkin meidän mielestämme vastuutonta toimintaa”, Railo sanoo.


Lisää aiheesta:



Viite