Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019

Zabou Carriere

Skannattuja sormenjälkiä kuvaruudulla.
Jäljet syyniin. Eurodac-tiedostoon kerätään tiedot EU:n laittomista siirtolaisista ja turvapaikanhakijoista. EU-komissio haluaisi laajentaa biometrian käyttöä koskemaan kaikkia unionin alueelle saapuvia ulkomaalaisia. Zabou Carriere

Jäljet syyniin. Eurodac-tiedostoon kerätään tiedot EU:n laittomista siirtolaisista ja turvapaikanhakijoista. EU-komissio haluaisi laajentaa biometrian käyttöä koskemaan kaikkia unionin alueelle saapuvia ulkomaalaisia.

EU tiukentaa rajavalvontaa entisestään

15.2.2008 0.00

Taina Tervonen

”Haluamme helpottaa rehellisten kansalaisten matkustamista, mutta samalla parantaa unionin turvallisuutta, kontrolloida laitonta siirtolaisuutta ja taistella terrorismia ja kansainvälistä rikollisuutta vastaan”, sanoi Euroopan komission varapuheenjohtaja Franco Frattini keskiviikkona, kun hän esitteli suunnitelman yhteiseurooppalaisen rajavalvontajärjestelmän luomisesta.

Eurosuriksi ristitty rajavalvontasuunnitelma, European Border Surveillance System, on osa komission ulkorajapakettia, johon kuuluu myös EU:n rajaturvallisuusviraston Frontexin toiminnan arviointi ja ehdotus yhteisestä elektronisesta tiedostosta.Siihen kirjattaisiin EU:n alueelle saapuvien ja sieltä poistuvien ulkomaalaisten tiedot oleskelun pituuden valvomista varten.

Suuri osa laittomista siirtolaisista on saapunut EU:n alueelle laillisesti ja jättänyt palaamatta kotimaahan.


EU:n yhteistä rajavalvontaa on kokeiltu kolme vuotta sitten perustetun Frontexin operaatioiden yhteydessä. Parin vuoden aikana kaikki jäsenmaat ovat osallistuneet viraston järjestämään partiointiin EU:n maa- ja merirajoilla lähettäen partioihin rajavalvojia, aluksia tai helikoptereita.

Frontexin tehtäviin kuuluu tiedon hankkiminen laittomista muuttoreiteistä, riskianalyysi, rajavartijoiden koulutus ja yhteisten karkotusoperaatioiden järjestäminen.

Tehtävä on niin valtava, että 136 ihmistä työllistävän viraston budjetti on parissa vuodessa noussut 19,2 miljoonasta 70 miljoonaan euroon. Leijonanosa viraston tämän vuoden budjetista – yli 30 miljoonaa euroa – on varattu meripartioiden järjestämiseen Välimerellä ja Kanarian saarten edustalla.


Mutta sekään ei riitä. Ilkka Laitisen johtama, Varsovassa päämajaasa pitävä Frontex on ollut kovan kritiikin kohteena, koska laittomien siirtolaisten virta ei pienenemisestään huolimatta ole ehtynyt.

Vaikka Kanarian saarille saapuvien afrikkalaisten määrä väheni viime vuonna 75 prosenttia vuoteen 2006 verrattuna, Kreikkaan saapuvien siirtolaisten määrä kaksinkertaistui ja Baleaareille syntyi uusi reitti Eurooppaan.

EU:n alueelle arvellaan viime vuonna saapuneen yhteensä 50 000 siirtolaista pelkästään Atlantin tai Välimeren suunnasta.


Laittomien siirtolaisten kuolleisuuskaan ei ole merkittävästi vähentynyt, vaikka Frontexin tehtävä on pelastaa ihmishenkiä ja pysäyttää hengenvaaralliset alukset ennen haaksirikkoa.

Italialaisen Fortress Europe -järjestön mukaan merillä menehtyi viime vuonna 1 861 ihmistä, kun vastaava luku edellisenä vuonna oli 2 088. Eloonjääneiden määrään suhteutettuna kuolleisuus on itse asiassa kasvanut rajusti, sillä tiukempi kontrolli on johtanut suurempaan riskinottoon.


Frontex on joutunut myös toisenlaisen kritiikin kohteeksi. Kansalaisjärjestöt ovat huolissaan siitä, onko partioiden mereltä poimimilla siirtolaisilla mahdollisuus hakea turvapaikkaa.

”Frontexista sanotaan, etteivät turvapaikkakysymykset kuulu viraston mandaattiin. Ja jäsenmaat vastaavat, että kysykää Frontexilta”, kertoo Amnestyn Internationalin EU-toimiston lobbari Kris Pollet.

Käytännössä Frontexin alusten mereltä noukkimat siirtolaiset joko palautetaan vastarannalle tai luovutetaan lähimmän jäsenmaan viranomaisille. Amnesty on vaatinut, että partioihin osallistuu YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n virkamies, jotta turvapaikkaa hakevilla olisi edes teoreettinen mahdollisuus tulla kuulluksi. Samaa asiaa ajaa EU-parlamentin ihmisoikeuksien alivaliokunta.


”Suojelu ei tarkoita sitä, että estetään ihmisiä hukkumasta, vaan sitä että heille taataan ihmisoikeudet”, sanoo alivaliokunnan vihreä puheenjohtaja, ranskalainen Hélène Flautre.

Parlamentin valta Frontexin suhteen rajoittuu budjetin hyväksymiseen.

Rajapartioita huolestuttavampana Flautre pitää kuitenkin EU:n pyrkimyksiä siirtää vastuuta ulkorajojen vartioimisesta entistä suuremmassa määrin kolmansien maiden harteille.

”Miten EU voi puuttua kolmansien maiden ihmisoikeusrikkomuksiin, kun se valtuuttaa Libyan kaltaisen maan pysäyttämään siirtolaiset?”

Flautren vastaus on selvä: ”Ei mitenkään.”




Viite