Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019

TV-lupa, passi valtuustoon?

7.3.2008 0.00

Arto Tuomola

Opiskeluaikoinani eräs ystäväni vilpittömästi ihmetteli, miten saan aikani kulumaan ilman televisiota. ”Luen Hesaria”, vastasin.

Nyt kai vastaisin käyttäväni internetiä. Tietokoneen näytöltä voin lisäksi katsella dvd-tallenteita vanhoista, hyvistä tv-sarjoista.

Mitä tekemistä tällä on politiikan kanssa? Pieni kertaus lienee paikallaan.


Lokakuussa 2006 ruotsalaiset lehtimiehet harjoittivat tutkivaa journalismia ja paljastivat, että uuden porvarihallituksen kolme ministeriä oli jättänyt tv-lupamaksunsa maksamatta – kulttuuriministeri jopa vuosien ajan. Muitakin väärinkäytöksiä paljastui, ja ministereitä joutui eroamaan.

Mielenkiinto heräsi myös Suomessa ja Viestintävirasto linjasi tiedotusvälineiden pyynnöstä senhetkiset tv-lupamaksutiedot julkisiksi. Paljastui muun muassa, että entinen liikenneministeri Kimmo Sasi oli epähuomiossa jättänyt Helsingin-kotinsa lupamaksun maksamatta.

Kohun ollessa suurimmillaan uusia tv-lupamaksuilmoituksia tuli kansalaisilta parhaimmillaan tuhat päivässä. Lupamaksujen suosiota selittivät myös lähestyvät eduskuntavaalit: kukaan vaaleihin valmistautuvista ehdokkaista ei halunnut paljastua lupamaksulintsariksi.

Tiedossa ei ole, kuinka moni paikallislehti teetti selvityksiä esimerkiksi kunnanvaltuuston jäsenten tv-lupamaksustatuksesta. Maksun suorittamisesta näytti kuitenkin tulleen eräänlainen uusi rehellisyyspassi poliitikoille.


Jos olisin elämäntilanteeni puolesta voinut jatkaa aktiivina vihreässä politiikassa, minulla olisi nyt lautakuntapaikka ja lähtisin syksyn kunnallisvaaleihin keräämään puolueelleni ääniä. Kysyttäisiinkö minulta paikallisosaston ehdokashaastattelussa tv-lupastatusta?

Entä pienemmällä paikkakunnalla: tekisikö paikallislehti selvityksen ehdokkaiden tv-lupataustasta? Joutuisiko televisioton ehdokas avaamaan kotinsa ovet tiedotusvälineelle ja todistamaan television puuttumisen?

Kannatan julkista palvelua ja lupamaksurahoitusta, mutta en pelkän periaatteen vuoksi ole valmis maksamaan yli 200 euroa vuodessa palvelusta, jota en käytä. Näin voi olla myös monella muulla – ainakin perheettömällä – vihreällä.

Ennen kunnallisvaaleja puoluekentällä olisi syytä käydä keskustelua tv-luvan asemasta rehellisyyspassina – ihan varmuuden vuoksi.




Viite