Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
Mikael Ahlfors
Nollatoleranssi. Helsinkiläisessä Marian sairaalassa vartijat ovat paikalla kellon ympäri. Vartioinnin nollatoleranssi on puolittanut vakavien ongelmatilanteiden määrän.
Vartijoista on tullut sairaalan vakiokaartia
14.3.2008 0.00
Sairaalat ja terveysasemat lisäävät vartiointipalvelujen ostoja. Vartijoiden tarve terveydenhuollossa on kasvanut, kertoo terveydenhuollon työsuojelun neljä vuotta kestäneen valvontahankkeen loppuraportti.
Syynä ovat väkivaltaiset ja päihtyneet asiakkaat. Vartijoiden tarve on kasvanut alkoholin veroalennuksen jälkeen.
”Aiemmin vartiointi keskittyi kuntien kiinteistöihin. Viime vuosina kasvua on tullut terveydenhuollon toimipisteiden turvallisuuspalveluista. Julkinen sektori on merkittävä asiakas”, sanoo Suomen vartiointiliikkeiden liiton puheenjohtaja ja Securitaksen toimitusjohtaja Jarmo Mikkonen.
Tilastokeskuksen mukaan turvallisuusalan liikevaihto kasvoi viime vuonna yli kahdeksan prosenttia. Turvapalvelujen markkinat ovat noin 350 miljoonaa euroa.
”Turvamiehiä palkkaavat etenkin päivystyspoliklinikat iltavuoroihin. Jo heidän läsnäolonsa rauhoittaa”, sosiaali- ja terveysministeriön lääkintöneuvos Heikki Savolainen sanoo.
Päihdehuollon ongelmat näkyvät myös kaupoissa ja apteekeissa. Suomen kaupan liitto arvioi kauppojen käyttävän turvallisuuteen sata miljoonaa euroa vuodessa.
Turun ja Porin työsuojelupiiri kertoo väkivallan ja uhkailun terveydenhuollon töissä lisääntyneen. Hoitotyöläisten mukaan väkivalta yleistyy ensiavun lisäksi dementiaosastoilla sekä kotihoidossa.
Turun yliopistollinen keskussairaala on lisännyt valvontakameroita ja hälytyslaitteita, kouluttanut työntekijöitä ja palkannut lisää vartijoita. Päivystysvastaanotossa vartija on paikalla joka ilta ja yö. Sairaala voi myös palkata vartijan olemaan paikalla koko ajan, jonka väkivaltainen potilas on hoidettavana.
”Pisin aika, jonka vartija on ollut palkattuna potilaan viereen, on ollut kaksi kuukautta”, Tyksin suojelupäällikkö Henrik Jalo muistelee.
”Monen potilaan kunto on todella huono. Heitä ei pidä syyllistää.”
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä omia ja ostettuja vartijoita on 70.
”Se on merkittävä panostus. Mieluummin olisimme ilman, mutta yhteiskunta on tällainen”, turvallisuuspäällikkö Seppo Ronkainen sanoo.
”Uudet huumausaineet ja sekakäyttö luovat ongelmia. Ne tekevät ihmisistä arvaamattomia.”
Vartijoiden palkkaamisen sijaan pitäisi korjata päihdepolitiikan virheitä, vaatii A-Klinikkasäätiön toimitusjohtaja Lasse Murto.
”Alkoholipolitiikassa on tehty pahoja virheitä. Uudet veroratkaisut ovat riittämättömiä”, hän sanoo.
Päihdehuollon ammattilaiset toivovat hallitukselta uusia alkoholiveron korotuksia vielä tänä vuonna.
”Päihdehuollon ja mielenterveyshoidon resursseja on leikattu radikaalisti. Kun alkoholin kulutus kasvaa, hoitopaikat eivät vedä. Jos meillä olisi tarjolla riittävästi palveluja riittävän ajoissa, saisimme kierteen katkaistua. Palvelujen sijaan lisäämme turvamiehiä”, Murto hämmästelee.
Uuden korvaushoitoasetuksen tultua voimaan helmikuussa osa huumeidenkäyttäjien korvaushoidosta siirtyy terveyskeskuksille. Lisää työntekijöitä terveyskeskukset eivät työhön saa.
Helsingin Sanomat kertoi helmikuussa korvaushoidon aloittamisen myös nostattavan terveyskeskuksissa pelkoja murroista.
Terveydenhuollon työturvallisuutta on raportin mukaan viime vuosina parannettu. Vartijoiden palkkaamisen lisäksi tämä tarkoittaa uusia työtapoja: töitä tehdään pareittain, lyömäaseiksi kelpaavat esineet siivotaan pöydiltä ja remonteissa asennetaan kiinteitä tuoleja.
Väkivallan pelon lisäksi terveydenhuollon työhyvinvointia heikentää työn henkinen rasittavuus. Myös sen työsuojeluraportti arvioi kasvavan.
Tweet
.jpeg%3Fitok=dS47oFx3)
