Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

SXC

Päästöjä.
Kupla? Jos päästöjä päätetään vähentää rajusti, on suuri osa energiayhtiöiden öljy-, hiili- ja kaasureserveistä jätettävä maahan.SXC

Kupla? Jos päästöjä päätetään vähentää rajusti, on suuri osa energiayhtiöiden öljy-, hiili- ja kaasureserveistä jätettävä maahan.

Hiilikuplasta seuraava talouskriisi? Myös suomalaisten eläkkeet vaarassa

9.9.2013 11.19

Lasse Leipola

Jos ilmastonmuutos aiotaan pysäyttää, pitää noin kaksi kolmasosaa energiayhtiöiden varannoissa olevista fossiilisista polttoaineista jättää hyödyntämättä. Koska nämä varannot on suurilta osin huomioitu yritysten arvossa, syntyy epäsuhta, jota kutsutaan hiilikuplaksi.

Kuplan puhkeamiseen voisi johtaa esimerkiksi tapahtumakulku, joka saisi alkunsa muutamasta todella vaikeasta vuodesta, joiden aikana äärisäät aiheuttaisivat ennennäkemättömiä ongelmia, esimerkiksi laajamittaista nälänhätää, joka ulottuisi myös rikkaimpiin valtioihin.

Tämän seurauksena löytyisi riittävä poliittinen tahto niiden päästövähennyksien toteuttamiseen, jotka olisi pitänyt tehdä vähitellen viimeisen vuosikymmenten aikana. Esimerkiksi tiukan globaalin päästökaupan myötä suuresta osasta fossiilista energiaa tulisi liian kallista hyödynnettäväksi. Tämä heijastuisi nopeasti energiayhtiöiden arvoon, joka käytännössä romahtaisi.

Hiilikuplan aiheuttama mahdollinen uhka tunnistetaan myös suomalaisissa eläkevakuutusyhtiöissä. Esimerkiksi Ilmarinen on sijoittanut noin 150–200 miljoonaa euroa yrityksiin, joilla on fossiilisen energian reservejä.

Vastuullisen sijoittamisen päällikkö Anna Hyrske kuitenkin muistuttaa, ettei kupla ole niin suuri kuin joskus annetaan ymmärtää.

”Jos katsoo, mitä yhtiöillä on taseessaan ja vertaa sitä osakehinnan mukaiseen arvoon, huomaa, etteivät varannot ole täysimääräisesti mukana öljy-yhtiöiden arvostuksessa”, Hyrske sanoo.

Kuntien eläkevakuutuksella Kevalla on sijoituksia öljy- ja kaasutoimialalla yli 230 miljoonaa euroa. Niistä yli kolmannes on sijoitettuna Shelliin. Varmallakin on satoja miljoonia euroja fossiilisen energian tuotantoon liittyvissä yrityksissä. Viime vuonna sillä oli muun muassa 30 miljoonaa euroa sijoitettuna Petroleum Geo Services -yhtiöön, joka auttaa yrityksiä etsimään öljy- ja kaasureservejä.

Suomalaisten eläkeyhtiöiden haasteena on vastuullisuuden sovittaminen lakiin, jonka mukaan eläkerahat on sijoitettava turvaavasti ja tuottavasti. Hyrskeen mukaan Ilmarisessa onkin omistusosuuksien myymisen sijaan puhuttu siitä, miten esimerkiksi öljy-yhtiöt saadaan suhtautumaan vakavammin kestävään kehitykseen.

Yhdysvalloissa on alettu puhua myös disvestoimisesta, eli rahan vetämisestä pois fossiiliselta energialta. Käytännössä tämä tarkoittaa energiayhtiöiden osakkeiden myymistä. Yksittäisen sijoittajan kohdalla tämä voi olla viisasta riskien välttelyä, mutta laajemmalle levitessään se aiheuttaa sen, että yritysten arvo laskee ja kupla pienenee hallitusti.

Vaikka disvestoiminen tuntuu olevan vielä enemmän iskulause kuin todellinen muutos, ei kyse ole ihan pelkästään hippien puuhastelusta. San Franciscon kaupunki seurasi huhtikuussa Ithacan ja Seattlen esimerkkiä ja päätti vetää pois 584 miljoonan dollaria, jotka sen eläkerahasto oli sijoittanut fossiilista energiaa tuottaviin yrityksiin.

”San Franciscon panos on suuri voitto orastavalle fossiilisiin polttoaineisiin kohdistuvalle disvestointi-liikkeelle. Alueella käytetään miljardeja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen, joten ei ole mitään järkeä saman aikaisesti sijoittaa yrityksiin, jotka aiheuttavat tuon tarpeen”, disvestointeja ajavan 350.org-ilmastoliikeen keulahahmo Bill McKibben sanoo.

Vaikka fossiilisen energia kultakausi näyttää yhä jatkuvan, voi disvestointi olla hyvää bisnestä. Viime kesänä julkaistiin kaksi selvitystä, joissa vertailtiin osakesalkkuja, jotka sisältävät fossiilisten energiayhtiöiden osakkeita ja sellaisia, jotka eivät sisällä. Molemmat päätyivät pitämään puhtaampaa salkkua tuottoisampana.

Ympäristöystävällisiin investointeihin keskittyvän investointiyhtiö Impaxin arvion mukaan fossiilittomuus nosti viiden vuoden keskimääräisen salkun vuosituoton 1,8 prosentista 2,3 prosenttiin.

”Tulevaisuuteen katsominen on aina spekulatiivista, mutta menneisyyden perusteella fossiilisista polttoaineista disvestoimiseen liittyvät riskit ovat minimaaliset ja ne voidaan suurelta osin kompensoida korvaamalla öljy, kaasu ja hiili ympäristöystävällisemmillä vaihtoehdoilla”, selvityksessä todetaan.

Lue lisää aiheesta 6. syyskuuta ilmestyneestä Vihreä Lanka -lehdestä.

ilmastonmuutos  talous  hiilikupla 



Haluatko lukea lisää Lankaa? Tilaa nyt uusi viikoittainen uutiskirje täältä.

Vihreä Lanka 1/2019

Lue

Vihreä Lanka

1/19


Sisällysluettelo
Anna palautetta


Twitter

Graafisia maailmanselityksiä -teksti
Eurovaaliennuste (Lasse Leipola & Iiro Törmä)

Kuva: Pekka Sauri