Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019

Maaseudun viihdekäyttöä

2.5.2008 0.00

Elina Grundström

Voivuori on vaihtunut maitopulaksi, ja hevonen on palannut maaseudulle. Niin uskomattomalta kuin se kuulostaakin, Suomessa on nykyään enemmän hevostiloja kuin maitotiloja. Markku Saastamoinen maatalouden tutkimuskeskuksesta arvioi, että kahden kolmen vuoden päästä Suomessa on jo enemmän talleja kuin navettoja, sikaloita ja kanaloita yhteensä.

Kun Suomi liittyi EU:hun 1995, maataloudessa alkoi nopea rakennemuutos. Maatilojen määrä väheni neljänneksen ja tilakoot kasvoivat. Kotieläimet vaihtuivat viljanviljelyyn, koska se oli paremmin tuettua.

Nyt maaseudulla on menossa uusi suuri mullistus, jonka merkitystä ei vielä ole kunnolla oivallettu. Lehdissä ei enää kirjoiteta riipaisevaa sosiaalipornoa syrjäkylien ahdingosta, vaan trendikkäitä juttuja pienoiskartanoiden uusrikkaista ja heidän hevosistaan. Maaseudun viihdekäyttö lisääntyy, mutta meijerit itkevät maitopulaa.

Markku Saastamoinen korosti puhelinkeskustelussa, ettei se ole hevosten vika, jos maito loppuu. Hevoset monipuolistavat maaseutua: ne täyttävät tyhjät navetat, ylläpitävät niittyluontoa ja tuovat maalle naisia.

Vapun kunniaksi asian voi kuitenkin määritellä myös niin, että maaseutu ei enää edusta työtä, vaan pääomaa. Kun luonnonvarat ja energia ehtyvät, maito, vilja ja puu ovat nousemassa uuteen arvoon. Hallituksen uudet veroratkaisut vahvistavat maailman raaka-ainepörsseistä alkunsa saanutta kehitystä, jossa maaseudun omaisuusarvo korostuu muiden arvojen kustannuksella.

Hevoset ovat kivoja eläimiä. Mutta niiden paluu maaseudulle on varoitus siitä, ettei raaka-ainepula välttämättä lisää ruuantuotantoa. Pulatalous voi myös kasvattaa eriarvoisuutta ja edistää siten luonnonvarojen viihdekäyttöä.




Viite