Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019

Energisiä päätöksiä

16.3.2007 5.57

Susanna Särkkä

Sähkönkulutuksen vähentäminen, päästöjen leikkaus ja öljyntorjunta ovat uuden hallituksen suuria ympäristöhaasteita.

Ympäristökeskuksen pääjohtaja Lea Kauppi toivoo tulevalta hallitukselta uusia tuulia ilmasto- ja energiapolitiikassa.
Tuulivoimaa, kiitos. Ympäristökeskuksen pääjohtaja Lea Kauppi toivoo tulevalta hallitukselta uusia tuulia ilmasto- ja energiapolitiikassa.

Tulevalla hallituskaudella energian kokonaiskulutus on saatava kääntymään laskuun, sanoo Suomen ympäristökeskuksen pääjohtaja Lea Kauppi.

”On tärkeää miettiä, kuinka energia tuotetaan ja kuinka lisätä uusiutuvien energialähteiden käyttöä, mutta kriittisintä on saada energian kokonaiskulutus vähenemään.”

”Edellinen hallitus havahtui ilmasto- ja energiakysymyksiin vakavammin vasta viime vuonna ja tuolloinkin keskustelu keskittyi biopolttoaineisiin ja bioenergiaan.”

Hallitus voi Kaupin mukaan vaikuttaa suoraan energiankulutukseen hinnoittelupolitiikalla. Seuraavan hallituksen pitää myös olla aktiivinen EU:ssa, jotta teollisuuden ekotehokkuudelle saataisiin tiukemmat vaatimukset.

”Jotkut teollisuuden edustajat ovat sanoneet, että jos määräykset olisivat tiukemmat, olisi mahdollista tuottaa vempaimia, jotka eivät jäisi automaattisesti stand by -asentoon. Miksi näin helppoa ohjauskeinoa ei EU:ssa käytetä?” Kauppi  pohtii.

Kaupin mielestä tulevan hallituksen pitäisi käyttää kaikki keinot yksityisautoilun vähentämiseksi ja joukkoliikenteen houkuttelevuuden lisäämiseksi.  

Hänen mukaansa edellisen hallituksen aikana varottiin puhumasta asumisen ympäristövaikutuksista. Tulevan hallituksen pitäisi kannustaa ihmisiä tiiviiseen asumiseen maaseutumaiseen haja-asutuksen sijaan.

”Kunnat kaavoittavat, mutta valtiolla on hyvät mahdollisuudet esimerkiksi infrastruktuurin rahoituksella ohjata kehitystä niin, että kaupunkimainen yhdyskuntarakenne vahvistuu tai vähintään niin, ettei valtion tuki ainakaan hajauta asutusta.”


Ympäristöjärjestö Greenpeacen Mikael Sjövallin mukaan tulevalla hallituskaudella pitää tehdä päätöksiä, joilla Suomen päästöt saadaan vähenemään 30 prosenttia vuoteen 2020 mennessä vuoden 1990 päästötasoon verrattuna.

Sjövallin mielestä seuraavan hallituksen pitäisi ensimmäisenä konkreettisena energiapoliittisena tekonaan säätää uusiutuville energiamuodoille syöttötariffit eli takuuhintajärjestelmä.

”Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarisen mukaan syöttötariffit eivät sovellu pohjoismaisille energiamarkkinoille. Turpeeseen ne kuitenkin meillä sopivat. Miksi ei sitten yhtä lailla uusiutuviin?”

Sjövallin mukaan seuraava hallitus voi rakennusmääräyksiä uudistamalla vaikuttaa energiankulutukseen.

”Matalaenergiatalojen rakentamista pitäisi edistää ikkunoita ja eristyksiä koskevilla määräyksillä. Maalämpö pitäisi vero-ohjauksella tehdä houkuttelevaksi ja kannattavaksi vaihtoehdoksi. Ruotsissa hallitus on onnistunut näin tekemään.” 

Sekä Kauppi että WWF:n suojelujohtaja Jari Luukkonen mainitsevat yhtenä konkreettisena toimenpiteenä ympäristökriteerien asettamisen julkisille hankinnoille.


Seuraavan hallituksen
eteen röpähtää väistämättä myös Itämeren öljynkuljetusten räjähdysmäinen lisääntyminen. Kaupin mukaan Suomen hallituksella ei ole keinoja estää kuljetusten kasvua. Sen sijaan se voi vaikuttaa siihen, että Suomenlahdella kulkevien öljynkuljetusalusten miehistöltä edellytettäisiin talvimerenkulun hallitsemista.

”Tällainen kansainvälisten järjestöjen kautta vaikuttaminen on hidasta, mutta välttämätöntä.”

Itämeren suojeluohjelman mukaan Suomeen päätettiin hankkia vaikeissa olosuhteissa toimiva monitoimialus jo vuonna 2002. Aluksen hankinnasta järjestetään tarjouskilpailu vasta tänä vuonna.

”Seuraavan hallituksen pitää parantaa torjuntakapasiteettia. Vaikka monitoimialus on tulossa, tarvitsemme kalustoa lisää”, Kauppi sanoo.

WWF:n Luukkonen vaatii hallitukselta lisää rahaa kosteikkojen perustamiseen, jotta Itämeren rehevöityminen pysähtyisi. Kauppi ehdottaa maatalouden ympäristötukien kohdentamista.

”Lounais-Suomen maatilat ovat Itämeren kannalta huomattavasti haitallisempia kuin esimerkiksi keskisuomalaiset.


Lisää aiheesta:



Viite