Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019

Mikael Ahlfors

Kalle Keränen.
Ei kiitos. Kalle Keränen aikaa pärjätä ilman ajokorttia. Mikael Ahlfors

Ei kiitos. Kalle Keränen aikaa pärjätä ilman ajokorttia.

Nuoret lykkäävät ajokorttia

3.4.2009 9.23

Noora Jussila

Kalle Keränen, 19, ei aio koskaan hankkia ajokorttia.

"Asun keskustassa ja pääsen liikkumaan julkisilla tai pyörällä. Ajokortti on kallis, ja autosta koituu kustannuksia. Ympäristötekijät ovat selvät, mitä vähemmän autoja sen parempi", Keränen listaa syitä kortittomuuteen.

Keränen ei ole yksin kortittomuutensa kanssa. Ajoneuvohallintokeskus Aken teettämän tutkimuksen mukaan nuoret hankkivat ajokortin yhä myöhemmin.

Vuonna 2007 naisista 68 prosenttia ja miehistä enää 75 prosenttia hankki ajokortin heti 18 vuotta täytettyään, kun vuonna 1990 samat luvut olivat 70 ja 82 prosenttia.

Ajokortin hankkimista lykätään tai siitä luovutaan etenkin pääkaupunkiseudulla. Ajokortillisia parikymppisiä on pääkaupunkiseudulla noin kymmenen prosenttia vähemmän kuin koko maassa keskimäärin.

Tärkein syy ajokortin hankkimiseen on liikkumistarve, sanoo tutkimuksen tehnyt Hanna Kalenoja Tampereen teknillisestä yliopistosta.

Suurissa kaupungeissa joukkoliikenne vähentää auton tarvetta.

Myös ajokortin arvostus on muuttumassa.

"Ennen kortti hankittiin, koska nuoret ovat olivat kiinnostuneita ajamisesta. Kortti on ollut myös aikuisuuden symboli. Onko sillä enää tällaista arvoa?"

Kalenojan mukaan ajokortilla näyttää yhä olevan "optioarvoa": nuoret ajattelevat, että ajokortti kannattaa hankkia, jos sitä tarvitaan tulevaisuudessa tai työssä.

"Tarvetta ei kuitenkaan nähdä arkipäivässä, ja sen vuoksi ajokortin hankkiminen saattaa siirtyä tuleville vuosille", Kalenoja sanoo.

Ajokortin hankkiminen tulee uudelleen ajankohtaiseksi perhettä perustaessa. Kolmekymppisten miesten joukossa asuinpaikka ei enää vaikuta yhtä lailla ajokortin hankintaan, naisilla tilastollinen ero pääkaupunkiseudun ja koko maan välillä säilyy kaikissa ikäluokissa.

"Viimeistään perheen perustamisvaiheessa ajokortin hankkiminen tulee ajankohtaiseksi", Kalenoja sanoo.

Kalle Keränen ei usko hankkivansa korttia edes perheen vuoksi.

"Jos minulla on joskus lapsia, niin opetan heillekin, ettei auto ole välttämättömyys."

Keräsen tuttavapiiristä löytyy vain muutama, jolla ei ole ajokorttia. Hänen mukaansa suurin osa kavereista ei kuitenkaan käytä korttiaan.

"Se on ollut ehkä lähinnä vanhempien juttu. Ajokortti on kustannettu varmuuden vuoksi. Omat vanhempani ovat joskus sanoneet, että ajokortti olisi töiden takia hyvä olla."

Varsinaista painostusta Keränen ei ole kokenut.

"Vanhemmat miespuoliset sukulaiset ovat kyselleet, että mitä jos tyttöystävällä on auto, mutta minulla ei. Vielä on perinteisen miesmallin mukaista, että ajaa autoa. Toivottavasti se on muuttumassa."

nuoret  liikenne 




Viite