Mikael Ahlfors

Eduskunta on jäämässä statistiksi talouspolitiikassa

28.8.2009 9.19

Jukka Vahti

Hallitus pusersi tällä viikolla kasaan 50 miljardin suuruisen valtion ensi vuoden budjetin.

Julkisuudessa huomion on vienyt päähallituspuolueiden teatraalinen kinastelu ruuan arvonlisäverosta, joka tarkoittaa muutaman sadan miljoonan muutoksia valtion vuosittaisiin verotuloihin.

Alv-keskustelun jalkoihin on jäänyt syvällisempi poliittinen keskustelu esimerkiksi veropohjan kestävyydestä tulevina vuosina.

Budjettiriihi oli yksi esimerkki siitä, kuinka talouspolitiikan suuret linjat vedetään Suomessa käytännössä julkisuudelta piilossa.

Eduskunta käsittelee budjettiesitystä loppuvuoden, mutta eduskunnassa budjettiin ei kuitenkaan enää tehdä suuria muutoksia.

Turun yliopiston valtio-opin professori Matti Wiberg sanoo, että merkittävät talouspoliittiset päätökset tehdään Suomessa sumussa, tai ainakin valtiovarainministeriön ja hallituksen sisäpiirin suljettujen ovien takana.

Wibergin mielestä kansanedustajien pitäisi huolehtia siitä, etteivät ministerit hetkeksikään unohda eduskunnan asemaa hallituksen yläpuolella.

”Eduskunnan pitäisi entistä pontevammin varjella sitä valtaa, joka sille perustuslain mukaan kuuluu, mutta joka tosiasiallisesti on lähinnä kansanedustajien lepsuilun takia hävinnyt sen käsistä”, Wiberg kirjoittaa tuoreessa kirjassaan Hallitseeko hallitus?

Kirjassa on 140 sivua ja yli 400 liian harvoin kysyttyä kysymystä.

”Perustuuko hallituksen budjettilinja parhaiden indikaattoreiden pätevään käyttöön? Millä testeillä tätä koetellaan? Vaivaudutaanko tätä valtiovarainministeriössä ylipäänsä selvittämään?” Wiberg mainitsee esimerkkejä kysymyksistä, jotka ovat jääneet kysymättä.

Eduskunnan ja hallituksen välinen suhde on jäänyt vähemmälle huomiolle myös perustuslain uudistamisessa.

Perustuslain uudistamista ja muun muassa presidentin ja hallituksen välistä vallanjakoa pohditaan parhaillaan ministeri Christoffer Taxellin johtamassa komiteassa. Komitean työn on tarkoitus valmistua syyskuun loppuun mennessä.

Presidentin vallan riisumista perustuslain uudistamisen yhteydessä on perusteltu parlamentarismin vahvistamisella. Hallituksen on nautittava eduskunnan luottamusta, toisin kuin presidentin.

”Hallituksen vallan kasvattaminen on perusteltua, kunhan hallitus ei ole missään tyhjiössä, missä ihmiset eivät voi tietää, miksi valtaa käytetään niin kuin käytetään”, vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Niinistö sanoo.

Niinistön mielestä suomalaista poliittista keskustelukulttuuria vaivaa aatteettomuus ja liiallinen ristiriitojen välttely.

Hän kaipaa Suomeen ”parlamentaarista eetosta”, eli kansanedustajien aktiivisempaa osallistumista talouskeskusteluun siitä riippumatta, sattuuko heidän puolueensa istumaan hallituksessa vai oppositiossa.

”Tuntuu, että hallituspuolueiden kansanedustajat ovat enemmän huolissaan hallituksen jokaisen toimenpiteen puolustamisesta kuin sen varmistamisesta, että he kansanedustajina valvovat hallituksen toimeenpanovallan käyttöä”, Niinistö sanoo.

Tweet