Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019

Metsähallitus / Jari Kostet

Repoveden kansallispuisto.
Siltamaksu, kiitos. Luontoväki pelkää, että kansallispuistojen palveluista tulee maksullisia. Kuva Repoveden kansallispuistosta.Metsähallitus / Jari Kostet

Siltamaksu, kiitos. Luontoväki pelkää, että kansallispuistojen palveluista tulee maksullisia. Kuva Repoveden kansallispuistosta.

Metsähallituksen yhtiöittämisen pelätään kaupallistavan kansallispuistot

18.9.2009 8.29

Jukka Vahti

Vihreä Langan selvityksen mukaan suurimmilla puoleilla ei toistaiseksi ole selvää näkemystä valtion maita hallinnoivan Metsähallituksen mahdollisesta yhtiöittämisestä.

Vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Niinistö painaisi asiassa jarrua.

”Asian valmistelu on ehkä edennyt turhankin pitkälle pelkästään virkamiestasolla. Siellä ei aina välttämättä nähdä kansallisesti olennaisinta asiaa, eli metsäluonnon arvon ja suojelun säilyttämistä”, Niinistö sanoo.

Metsähallituksen organisaatiota myllätään uusiksi syksyllä, koska Suomen nykyinen liikelaitosmalli on EU-säädösten vastainen. Vaihtoehtoisia malleja ovat Metsähallituksen muuttaminen erityisyhtiöksi ja valtion virastoksi. Erityisyhtiötä ohjaisi siitä vastaava ministeriö, tässä tapauksessa todennäköisesti maa- ja metsätalousministeriö.

Niinistön mielestä mitään organisaatiomallia ei voida lyödä lukkoon, ennen kuin esimerkiksi ympäristöjärjestöjä on kuultu asiasta. Uudistus jakaa mielipiteitä voimakkaasti myös Metsähallituksen sisällä.

Käytännössä Metsähallituksen toiminnot todennäköisesti jaetaan uuden viraston ja erityisyhtiön välillä.

Metsähallituksen tällä hetkellä hoitamista 12 miljoonasta hehtaarista 5 miljoonaa on metsätalouden käytössä. 7 miljoonaa hehtaaria on nykyisen luontopalveluyksikön vastuulla muun muassa suojelualueina, eikä niistä vaadita tuottoja.

Uudistuksen arvostelijat pelkäävät, että vastedes myös luontopalvelujen hallinnoimat hehtaarit ovat monopoliasemassa toimivan erityisyhtiön temmellyskenttää.

Avoinna on esimerkiksi se, miten kansallispuistojen opastuspalvelut ja retkeilijöille tarkoitettu majoitus rahoitetaan ja järjestetään. ”Kansallispuistojen opastuskeskukset varmasti muuttuvat maksullisiksi jollain aikavälillä. En näe mitään syytä, miksi yhtiö pitäisi ne auki hyväntekeväisyytenä kaikelle kansalle”, arvioi Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Risto Sulkava.

Sulkava pelkää, että iso osa jokamiehenoikeuksiin vaikuttavasta päätösvallasta siirtyy uudistuksessa erityisyhtiöön tai Metsähallituksen alaisina jo nyt toimiviin yhtiöihin, kuten eräbisnestä tekevään Villiin Pohjolaan tai hiekkaa ja soraa toimittavaan Moreniaan.

”Jos vaikkapa Morenia saa parhaat harjut, eihän sitä hiekkamontun pohjaa kovin moni kaipaa”, Sulkava sanoo.

Ympäristöväki pelkää, että suunnitteilla oleva erityisyhtiömalli siirtää päätösvaltaa valtion luonnonvarojen käytöstä pois eduskunnan käsistä.

Vaikka valtio edelleen omistaisi nykyiset maa- ja vesialueensa, niiden käytöstä voisi käytännössä päättää erityisyhtiön hallitus tai sitä ohjaavat ministeriöt.

Metsähallituksen johto kannattaa erityisyhtiömallia, mutta asia jakaa mielipiteitä voimakkaasti myös talon sisällä. Osa työntekijöistä kuvaa ilmapiiriä työpaikallaan pelokkaaksi. Huhujen mukaan virallisesta linjasta lipsuminen voi tarkoittaa potkuja.

Uudistuksen valmistelusta on tihkunut toistaiseksi niukasti tietoa. ”Asia kaipaa julkista keskustelua ennen kuin se menee eduskuntaan. Se on aivan liian myöhäinen vaihe. Siellä esitys ei joko liiemmin enää muutu tai uutta toimivaa organisaatiomallia ei ehditä valmistella”, eräs työntekijä arvioi.

Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta päättää uudistuksen peruslinjoista näillä näkymin lokakuun puoleen väliin mennessä.

Uudistusta valmistelevassa virkamiestyöryhmässä on edustajia maa- ja metsätalousministeriöstä, ympäristöministeriöstä, valtiovarainministeriöstä ja Metsähallituksesta.

Työryhmää johtava apulaisosastopäällikkö Liisa Saarenmaa maa- ja metsätalousministeriöstä huomauttaa, että valtion maa- ja vesiomaisuus pysyy vastakin valtion suorassa omistuksessa.

”Sitä ei panna erityisyhtiön tai minkään muunkaan yhtiön taseeseen. Se jo sellaisenaan estää, ettei yhtiössä ruveta harjoittamaan mitään turbokapitalismia”, Saarenmaa sanoo.


Lisää aiheesta:



Viite