Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019

Mikael Ahlfors

Sateenkaarikuvitus.
Yhtä mössöä? Professori Tapio Raunio varoittaa sateenkaarihallituksen tekevän suomalaisesta politiikasta entistäkin harmaanmpaa.Mikael Ahlfors

Yhtä mössöä? Professori Tapio Raunio varoittaa sateenkaarihallituksen tekevän suomalaisesta politiikasta entistäkin harmaanmpaa.

Sateenkaarihallitus olisi demokratian tappio

26.11.2009 15.45

Taina Ahtela

Sauli Niinistön (kok) haikailut sateenkaarihallituksen perään saavat kylmän vastaanoton.

Eduskunnan puhemies Niinistö väläytteli viimeksi muutama viikko sitten Paavo Lipposen (sd) sateenkaarihallituksen kaltaisen laajan hallitusrintaman tarvetta.

Niinistön mukaan poliittisesti rankat talousuudistukset on helpompi viedä läpi, mikäli niillä on yleinen hyväksyntä.

Niinistön puheet on tulkittu haikaluiksi demareiden perään. Kriitikot ovat muistuttaneet, että vasemmisto hallituksessa ei enää takaa työmarkkinarauhaa.

Sitä paitsi sdp:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen totesi viikonloppuna puolueen piirikokouksessa, että vain vaalivoitto vie demarit seuraavaan hallitukseen.

Lipposen keväällä 1995 muodostamassa hallituksessa paiskasivat kättä eduskunnan oikea ja vasen laita. Demarien lisäksi hallituksessa laman pyykkiä pesivät kokoomus, vasemmistoliitto, rkp ja vihreät.

”Tilanne oli hyvin erilainen kuin nyt. Silloin oltiin menossa talous- ja rahaliittoon, ja Suomea nostettiin erittäin pahasta lamasta”, valtio-opin professori Tapio Raunio sanoo.

Hänen mukaansa nyt ei ole vastaavaa yksimielisyyttä uudistuksista.

”Juuri tämä on ylisuurten hallituskoalitioiden ongelma: keskustelua vaihtoehdoista ei synny. Toimiva demokratia tarvitsee toimivan opposition.”

Suomi oli Lipposen hallitusten aikaan kahdeksan vuotta maa, jossa ei käytännössä ollut oppositiota eikä keskustelua, Raunio muistuttaa.

”Kun tehdään isoja yhteiskunnallisia uudistuksia, kuten energiapoliittisia ratkaisuja tai siirretään valtion tehtäviä yksityiselle sektorille, niistä nimenomaan pitää keskustella, myös eduskunnassa.”

Hänen mukaansa ylileveät hallitukset tukahduttavat myös puolueiden sisäisen keskustelun, koska puolueet sitoutuvat vaalikauden politiikkaan jo hallitusohjelmassa.

”Tämä on varmasti osittain näkynyt Vihreän liiton tilanteessa tällä vaalikaudella, kun ajoittain puolueen kenttäväki on ollut tyytymätön siihen, mitä hallituksessa tapahtuu.”

Yhteen ääneen hymistely on Suomessa suosittua. Kevään 2007 hallitusneuvotteluiden alla tehdyssä gallupissa suosituin vaihtoehto oli kolmen suuren puolueen muodostama hallitus.

Raunio muistuttaa, että Suomen hallitus on jo nyt hyvin laaja: hallituspuolueiden takana on 63 prosenttia kansanedustajista.

”Suomessa on totuttu ajatukseen, että asioita tehdään yhdessä, eivätkä kansalaiset arvosta puolueiden välistä kilpailua ja avointa erimielisyyttä. Tämä on huolestuttava kulttuurinen piirre.”

Kolmen suuren hallitusta Raunio pitää huonoimpana vaihtoehtona.

”Silloin suomalainen politiikka näivettyy aika kokonaan.”




Viite