Natalia Baer

Erkki Tuomioja: Hallitus hosuu liikelaitosten yhtiöittämisessä

4.2.2010 14.59

Jukka Vahti

EU:n kilpailusäädöksiä on käytetty Suomessa kotimaisen politiikan keppihevosena. Tämä näkyy esimerkiksi valtion liikelaitosten yhtiöittämisessä, arvioi eduskunnan suuren valiokunnan puheenjohtaja Erkki Tuomioja (sd).

Hänen mielestään valtion liikelaitoksia on yhtiöitetty liian kovalla kiireellä.

”Sen verran pitäisi olla omaa harkintaa, että ensin katsotaan, mikä meille oikeasti on eduksi. En usko, että liikelaitosten suhteen täytyy edetä pelkästään EU:n vaatimusten vuoksi tällä tavalla”, Tuomioja sanoo.

Eduskunnan suuri valiokunta vastaa EU-jäsenyyteen liittyvän kansallisen politiikan valmistelusta.

”Valtion liikelaitosten suhteen asian ratkaisee tietysti viime kädessä EY-tuomioistuin, mutta ei siihen pitäisi näin ennakoivasti alistua.”

EU-säädösten kansallinen tulkinta nousi jälleen esille tammikuun lopussa, kun maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila (kesk) yllättäen otti aikalisän Metsähallituksen uudistamisessa.

Valtion liikelaitoksena toimivasta Metsähallituksesta oltiin hyvää vauhtia tekemässä valtion erityisyhtiötä. Yhtiöittämistä on tähän asti perusteltu EU:n säädöksillä, joiden on katsottu kieltävän nykyisen suomalaisen liikelaitosmallin.

Vuodenvaihteessa kävi kuitenkin ilmi, että valtaosa EU-maiden metsähallituksista toimii liikelaitosmallilla.

Nyt maa- ja metsätalousministeriössä selvitetään Metsähallituksen mahdollisuutta jatkaa valtion liikelaitoksena EU:n vaatimuksista huolimatta.

Arvostelijoiden mielestä hallitus suosii valtion ja kuntien liikelaitosten yhtiöittämistä ideologisista syistä. Metsähallituksen kohdalla on arveltu, että maa- ja metsätalousministeriö halusi erityisyhtiömallilla itselleen enemmän valtaa metsäasioissa.

Kilpailulainsäädännön asiantuntija, hallitusneuvos Elise Pekkala työ- ja elinkeinoministeriöstä ei ota väitteisiin kantaa, mutta myöntää, että liikelaitosten yhtiöittämiseen liittyy myös poliittisia intohimoja.

”Varsinkin Metsähallitukseen liittyy myös paljon kansallisia näkemyksiä.”

EU:n Suomelle asettamat vaatimukset koskevat Pekkalan mukaan lähinnä sitä, että julkisten toimijoiden pitää toimia markkinoilla samalta viivalta yksityisten palveluntarjoajien kanssa.

”Tässä menee välillä puurot ja vellit sekaisin. EU ei vaadi mitään tiettyä yhteisömuotoa tai yhtiömallia. Tasapuolisten toimintaedellytysten vaatimus koskee myös esimerkiksi virastomuodossa harjoitettua liiketoimintaa. Yhtiöittäminen on vain yksi tapa päästä vaatimusten mukaiseen kilpailutilanteeseen”, Pekkala sanoo.

Valtiovarainministeriössä uutta liikelaitoslakia valmistellut työryhmä sai työnsä päätökseen joulukuussa. Työryhmä esittää nykymuotoisista valtion liikelaitoksista luopumista.

Esitysluonnoksen mukaan valtion liikelaitos voi vastedes tuottaa palveluja yksinomaan valtion virastoille ja laitoksille ja valtion liiketoimintaa tulee harjoittaa pääsääntöisesti osakeyhtiömuodossa.

Työryhmää vetänyt ylijohtaja Silja Hiironniemi sanoo, että liikelaitosten kohtalosta päättäminen on jäämässä pitkälti ministeriöiden harkittavaksi.

”Me emme ole ottaneet mitään absoluuttista kantaa, että kaikki pitää yhtiöittää, vaan vaihtoehtoina ovat virasto, uusimuotoinen liikelaitos tai yhtiö”, Hiironniemi sanoo.

Tämän vuoden alussa osakeyhtiöiksi muuttui kolme valtion liikelaitosta, ilmailulaitos Finavia, varustamoliikelaitos Finstaship ja Merenkulkulaitos.

Tweet