Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019

Mikael Ahlfors

Greenpeace Senaatintorilla.
Isoja lukuja. Greenpeace osoitti keskiviikkona mieltään Helsingin Senaatintorilla. Sinne pystytettiin taulu, joka kertoi, kuinka paljon Olkiluoto 3 -ydinvoimayksikön hinta kasvaa joka hetki.Mikael Ahlfors

Isoja lukuja. Greenpeace osoitti keskiviikkona mieltään Helsingin Senaatintorilla. Sinne pystytettiin taulu, joka kertoi, kuinka paljon Olkiluoto 3 -ydinvoimayksikön hinta kasvaa joka hetki.

Teollisuudella ei ole käyttöä uusien ydinvoimaloiden sähkölle

22.4.2010 15.11

Hannu Hallamaa

Teollisuus tarvitsee enemmän sähköä, joten Suomeen pitää rakentaa ydinvoimaloita. Sähkön pitää olla halpaa, jotta Suomen kilpailukyky säilyy.

Näin kuuluu ydinvoimaväen tuttu mantra, jonka seurauksena hallitus päätti keskiviikkona esittää lupia Fennovoiman ja TVO:n ydinvoimahankkeille.

Mutta mitä teollisuus tekee kaikella tällä sähköllä?

Toistaiseksi vain Outokumpu on julkisesti kytkenyt suuremman investoinnin uuteen ydinvoimaan. Yhtiö on Fennovoiman toiseksi suurin omistaja. Yhtiö sanoo voimalahankkeen toteutumisen vaikuttavan Tornion ferrokromitehtaalle suunnitellun 400 miljoonan euron laajennuksen kohtaloon.

Keskustelun polttopisteessä on kuitenkin ollut metsäteollisuus. Alan mielestä työ- ja elinkeinoministeriön syksyllä tekemä arvio Suomen sähkönkulutuksesta on alakantissa.

Kun Metsäntutkimuslaitos Metla vihjasi metsäteollisuuden liioittelevan sähköntarvettaan, ala tulistui. Metsäteollisuuden mukaan alan sähkönkulutus kasvaa, mutta Metlan mukaan se vähenee. Mihin metsäteollisuus sitten tarvitsee lisäsähköä?

”Uusina investointimahdollisuuksina on esitetty biojalostamoja. Ydinvoimapäätökset ovat yksi tekijä, joka vaikuttaa investointipäätöksiin”, kertoo energia- ja ympäristöjohtaja Stefan Sundman Metsäteollisuus ry:stä.

Sundmanin mukaan Suomessa voi vuonna 2020 olla nykyisten metsäteollisuuden laitosten yhteydessä kolme suurta toisen sukupolven biopolttoaineita tuottavaa jalostamoa. Jokainen jalostamo tarvitsisi noin puoli terawattituntia sähköä tehtaan ulkopuolelta. Yksi tuhannen megawatin ydinvoimala tahkoaa noin 8 terawattituntia vuodessa. Metsäteollisuus lähtee omissa laskemissaan siitä, että tehtaiden määrä ei Suomessa vähene.

Jos ydinsähköä tarvitaan kipeästi, miksi teollisuus ei ole luvannut suurhankkeita?

”Globaali taloustilanne lisää epävarmuutta, joten jätti-investointeja ei uskalleta luvata pelkästään energian hinnan perusteella. On positiivista, että on edes joitain ulostuloja. Hankkeita on riskialtista lähteä etukäteen tuomaan julkisuuteen”, Elinkeinoelämän keskusliiton johtava asiantuntija Mikael Ohlström sanoo.

ydinvoima 


Lisää aiheesta:



Viite