Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
Istockphoto
Auringonlaskun maa? Kreikan talouskriisi ajoi koko EU:n kuilun partaalle.
Kreikan talouskriisi voi panna EU:n perussopimuksen uusiksi
12.5.2010 15.39
Kreikan taloustilanteen laukaisema talouskriisin uhka on EU:lle elämän ja kuoleman paikka.
Juuri nyt näyttää siltä, että elämä voittaa. Varmaa on kuitenkin vain se, että asiat eivät palaa ennalleen, vaikka kriisi saataisiin taltutettua viime viikonloppuna sorvatulla 750 miljardin tukipaketilla.
Moni on viikonlopun päätösten jälkeen arvioinut, että EU voi parempaa talouskuria tavoitellessaan kehittyä entistä rivakammin liittovaltioksi.
”Se on mahdollista, jos tästä vedetään riittävän laajalti sellaisia johtopäätöksiä, että EU:n hallintorakenne on epätasapainoinen. Esimerkiksi EU:n rahapolitiikka on poikkeuksellisen paljon demokraattisen valvonnan ulkopuolella”, sanoo Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen viitaten EKP:n itsenäiseen asemaan. Teivainen on poliittisen taloustieteen asiantuntija.
Myös vihreiden kansanedustaja Pekka Haavisto arvioi kriisin muuttavan unionia. Hän viittaa Esko Antolaan, joka sanoo, että Eurooppa on kehittynyt vain kriisien kautta.
”Kun kriisiä ratkaistaan, rakenteita joudutaan vahvistamaan. Nyt nähdään varsinkin yhteisen valuutta-alueen osalta, missä heikkoudet ovat. Olemme yhteisvaluutassa, mutta maiden talouspolitiikat ovat erillisiä.”
Haaviston mukaan on selvää, että EU:n talouskuri kiristyy. EU:n talouskomissaari Olli Rehn kertoi tällä viikolla haluavansa jäsenmaiden budjetit ennakkoseurantaan.
”Uskon, että tämä tulee viemään läheisempään talous- ja finanssipolitiikan yhteistyöhön. Valtiontalouksien tilanteesta saadaan tiedot nykyistä nopeammin ja tarkemmin”, Haavisto sanoo.
Nopeimmin Kreikan kriisi näkyy EU:n jäsenvaltioiden valvonnan lisääntymisenä. Ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen korostaa, että EU:n päätösvallan lisääminen ei ole mutkatonta.
”Varmasti syntyy keskustelua, pitäisikö unionille siirtää talouspolitiikassa lisää valtaa. Kaikkien jäsenmaiden pitää kuitenkin hyväksyä asia, ja tiedämme, että tämä on esimerkiksi Britannialle vaikea kysymys.”
EU:n sitovan päätösvallan lisääminen vaatisi unionin perussopimuksen muuttamista. Tiilikainen arvioi, että kriisin jälkimainingeissa palataan 1990-luvun alussa käytyyn keskusteluun rahaliitosta ja sen tarvitsemasta poliittisesta vastapainosta. Viimeaikaiset kokemukset puoltavat nykyistä tiiviimpää poliittista liittoa.
”Nyt varmaankin päädytään erilaisiin johtopäätöksiin kuin silloin.”
Tweet
.jpeg%3Fitok=dS47oFx3)
