Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019

Mikael Ahlfors

Pamfletistit. Outi Hakkarainen (vas.) ja Tytti Nahi haluavat monipuolisempaa ilmastonmuutos-keskustelua.Mikael Ahlfors

Pamfletistit. Outi Hakkarainen (vas.) ja Tytti Nahi haluavat monipuolisempaa ilmastonmuutos-keskustelua.

Ilmastopolitiikka on kolonialismin uusin muoto

10.6.2010 14.24

Noora Jussila

Pohjoisen pallonpuoliskon rikkaiden maiden on maksettava ilmastovelkansa etelän köyhille maille järkevillä rahansiirroilla, muuttamalla tuotannon rakenteita radikaalisti sekä kutistamalla kulutustaan ja ekologista jalanjälkeään.

Näin vaatii joukko ilmastoaktivisteja tuoreessa Kenen ilmasto? -pamfletissaan, joka tuo kansainvälisen keskustelun ilmastokolonialismista Suomeen.

Pamfletin toimittaneet Outi Hakkarainen ja Mira Käkönen syyttävät esipuheessaan hiilikauppaa yritykseksi ”hyödykkeellistää” koko maapallon ilmakehä ja hiilikierto. Heidän mukaansa päästökompensaatiot vahvistavat käsitystä siitä, että tietynlainen saastuttaminen on välttämätöntä, mutta kompensoitavissa hiilinieluilla.

”Markkinamekanismiin pohjautuvan ratkaisun hakeminen on väärin, ja se on kaikki pois todelliselta muutokselta”, Hakkarainen sanoo.

Hänen mielestään Suomella olisi monia mahdollisuuksia jättäytyä pois niin sanotusta ilmastokolonialismista.

”Pieni maa pystyisi olemaan esimerkkinä; vähentämään omia päästöjään täällä ja laskemaan, kuinka paljon tuodaan tavaroita, jotka aiheuttavat päästöjä muualla.”

Suomalainen ilmastokeskustelu on monen aktivistin mielestä ollut liian teknologiakeskeistä.

”Toivon, että pamfletti tuo esiin vaihtoehtoja ja joitain vähän utopistiseltakin tuntuvia ajatuksia, jotta ilmastokeskustelu lavenee ja monipuolistuu. Suomessa on kova usko teknologiaan ja innovointia sopiikin kannustaa, mutta ei siihenkään kannata sokeasti uskoa”, sanoo yksi pamfletin kirjoittajista, Kepan kehityspoliittinen työntekijä Tytti Nahi.

Nahi itse kirjoittaa talous- ja ilmastotavoitteiden ristiriitaisuudesta. Hänen mukaansa on selvää, etteivät maapallon varakkaimmat ihmiset ja talousalueet voi enää jatkaa taloutensa kasvattamista entiseen malliin.

Yksi kirjoittajista, tutkija ja aktivisti Teppo Eskelinen korostaa, että ilmastonmuutokseen sopeutumisen rahoitusta pitää tarkastella velanmaksuna. Ilmastovelassa on kyse kompensaatiosta rikkaiden köyhille aiheuttamasta haitasta.

”Kasvuyhteiskunnan peruskysymykset ovat olleet ilmastokeskustelussa vain vähän esillä. Keskustelussa korostuu, miten kovasti halutaan uskoa, että kasvun ja päästöjen irtikytkeminen on mahdollista, vaikkei kukaan tiedä onko se oikeasti mahdollista”, Eskelinen sanoo.

ilmastonmuutos 


Lisää aiheesta:



Viite