Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019

Natalia Baer

Ei enää lähipyykkiä. Kuru, Porvoo ja Vantaa pesettävät pyykkinsä Tallinnassa. Natalia Baer

Ei enää lähipyykkiä. Kuru, Porvoo ja Vantaa pesettävät pyykkinsä Tallinnassa.

Pyykkiralli Viroon kiihtyy

5.10.2007 0.00

Taina Ahtela

Yhä useamman kunnan pyykit pestään Virossa. Uusi laki julkisista hankinnoista ei juuri tuo helpotusta ympäristöseikkojen huomioimiseen hankinnoissa, joten tulevaisuudessa Virossa pyykkäävien kuntien määrä todennäköisesti vain kasvaa.

Suomalais-saksalaisessa omistuksessa oleva pesulayritys Admiral Tekstiilide Rent on saanut pestäväkseen muun muassa Kurun, Porvoon ja Vantaan pyykit. Yhtiön rekkojen kyydissä Tallinnaan matkaa kymmeniä tuhansia kiloja pyykkiä.

”Pari rekkaa per yö menee Tallinnaan ja samat takaisin”, kertoo myyntipäällikkö Jukka Nurmi.

Suurin osa asiakkaista on hotelleja ja ravintoloita. Kuntien pyykkejä yritys on alkanut pestä vasta viime vuonna.

”Nyt kunta-asiakkaita on viisi ja tarjouksia on paljon sisällä”, Nurmi sanoo.

Tampereen liikennelaitos sai paljon julkisuutta päätettyään keväällä lähettää kuljettajien asut Viroon pestäväksi.

”Monet kunnat ovat ottaneet kiinnostuneina yhteyttä harkitessaan, josko nekin siirtyisivät käyttämään virolaista pesulaa”, kertoo liikennepäällikkö Ilkka Ala-Maakala.


Admiralin kilpailuetu
on hinta. Tampereella sen tarjous oli 68 prosenttia halvempi kuin kuljettajien puvut kymmeniä vuosia pesseen kilpailijan.

”Kun tällainen tarjous tulee, ei sitä pysty enää millään muilla seikoilla ylittämään”, Ala-Maakala sanoo.

Nurmi pitää hintaeroa poikkeuksellisen suurena.

”Paikallinen yritys oli varmaan pitänyt hintoja korkealla. Yleensä puhutaan 20–30 prosentin erosta.”

Hinta oli tärkein kriteeri myös Vantaan valinnoissa, ympäristökriteereitä ei ollut. Lakanapyykkien hinnassa eroa toiseksi halvimpaan oli 45 prosenttia.

Nurmen mukaan Virossa tehtävän työn hintaa laskevat pienemmät palkat ja verot sekä halvempi kaasu ja öljy. Ympäristöasiat ja työehdot ovat hänen mukaansa hinnasta huolimatta kunnossa.

”Noudatamme Viron lakeja, Suomen pesulaliiton sääntöjä ja Euroopan unionin säädöksiä. Pyrimme olemaan kaikessa ympäristöystävällisiä, aivan kuin Suomessakin.”


Tietyn summan ylittävät hankinnat pitää kilpailuttaa, ja tähän asti hinta on ollut tärkein valintaperuste. Kesällä voimaan tulleelta uudelta hankintalailta odotettiin helpotusta ympäristönäkökohtien huomioimiseen kuntien ja valtion hankinnoissa.

Sekä Tampereen että Vantaan pyykit kilpailutettiin vanhan lain aikaan.

Uusi laki suosittelee ympäristön ja sosiaalisten näkökohtien huomioimista, mutta ei velvoita siihen.

”On todennäköistä, et­tei ympäristönäkökohtia oteta uudenkaan lain aikana riittävästi hankinnoissa huomioon”, hallituksen ilmastoasiantuntija Oras Tynkkynen arvioi.

Eduskunnan ympäristövaliokunta ajoi Tynkkysen aloitteesta laista velvoittavaa.

Muiden kuin taloudellisten kriteerien asettaminen hankinnoille on edelleen hankalaa.

”Se on hieman harmaata aluetta. Jos tarjouskilpailussa asetetaan ympäristöön liittyviä ehtoja, niiden tuomat hyödyt pitää käydä selvästi ilmi”, kertoo lakimies Markus Ukkola Kuntaliitosta.

Ehtojen pitää liittyä tuotteen tai palvelun ominaisuuksiin. Esimerkiksi pesupalveluita kilpailutettaessa kuljetuksista syntyvät päästöt pitäisi laskea tarkkaan ja osoittaa niiden ympäristöhaitat.

”Voisin kuvitella, että pesulapalveluissa kuljetukset voidaan ottaa huomioon, jos kuljetuspalvelu kuuluu hankintaan”, arvioi lakimies Camilla Engman Kuntaliitosta.

Riitatilanteessa epäselvän lain tulkinnan ratkaisevat viime kädessä oikeusistuimet.

Greenpeacen laskujen mukaan pyykkitonnin kuljettamisesta Tallinnaan ja takaisin syntyy 80 kilon hiilidioksidipäästöt. Kerran viikossa tehty reissu tekisi vuodessa parin Kanarian-matkan verran, reilut neljä tonnia päästöjä vuodessa.


Loka–marraskuussa valmistuu ympäristöministeriön ja kauppa- ja teollisuusministeriön Kestävät hankinnat -työryhmän toimintaohjelma julkisten hankintojen ympäristöystävällisyyden lisäämiseksi. Tiedossa on suosituksia ja toimenpide-ehdotuksia.

”Työryhmä ei voi velvoittaa mihinkään”, sanoo työryhmän puheenjohtaja Vesa Haapamäki.

Suuret kaupungit ovat jo ryhtyneet petraamaan osaamistaan. Jyväskylän kaupungilla on ollut ympäristöasiantuntija vuosia. Vantaalla ympäristökeskus tukee hankintakeskusta tuotteiden ja palveluiden ympäristöystävällisyyden arvioimisessa.

”Jos esimerkiksi tuotteelta vaaditaan ympäristömerkki tai vastaava, ympäristökeskus auttaa arvioimaan mikä tämä vastaava on”, Vantaan hankintajohtaja Hanna Ormio kertoo.

Helsingin hankintakeskus palkkaa ensi vuodeksi ympäristöasiantuntijan selvittämään kestävän kehityksen huomioimista kaupungin hankinnoissa.

”Tietyillä aloilla olemme jo selvittäneet asiaa, esimerkiksi nyt voimassa olevissa pesu- ja puhdistusainesopimuksissa ympäristönäkökohdat on hyvin huomioitu”, hankintajohtaja Jorma Lamminmäki kertoo.


Lisää aiheesta:



Viite