Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019

Konkarit jättävät eduskunnan – tutkija haluaa katkaista pitkät uraputket

Mikael Ahlfors

Esko-Juhani Tennilä.
Katsomon puolelle. Vasemmistoliiton Esko-Juhani Tennilä harkitsee toimittajan hommia pitkän eduskuntauransa jälkeen. ”Vierotusoireita tulee”, Tennilä myöntää.Mikael Ahlfors

Katsomon puolelle. Vasemmistoliiton Esko-Juhani Tennilä harkitsee toimittajan hommia pitkän eduskuntauransa jälkeen. ”Vierotusoireita tulee”, Tennilä myöntää.

18.11.2010 15.57

Vihreä Lanka

Huhtikuussa työnsä aloittaa poikkeuksellisen kokematon eduskunta, sillä moni konkarikansanedustaja ei lähde ehdolle ensi kevään vaaleissa.

Pelkästään Matti Ahteen (sd), Antti Kalliomäen (sd), Raimo Vistbackan (ps) ja Esko-Juhani Tennilän (vas) mukana eduskunnasta lähtee 116 vuotta kokemusta eduskuntatyöstä.

Ainakin 34 nykyistä kansanedustajaa on ilmoittanut jättävänsä eduskunnan. Eniten luopujia on demareissa.

Samalla ehdokkaiden keski-iän on arvioitu laskevan aiempiin vaaleihin verrattuna. Vaarana on, että eduskunnan nuortuminen vähentää kansanedustajien poliittista osaamista ja lisää virkamiesten valtaa entisestään.

Eduskunnan eturivin vaihtuessa talosta katoaa ainakin paljon tietoa entisajan toimintatavoista.

Vallasta luopuvat ovat oppineet eduskuntatyön 1970- ja 1980-luvuilla, jolloin kansanedustajan työ erosi suuresti nykyisestä. Pitkäaikaisimmat edustajat aloittivat yhteisössä, jossa oli vain vähän virkamiehiä eikä ollenkaan henkilökohtaisia avustajia.

”He olivat tiivis joukko, koska silloin ei paljon matkusteltu. Työ oli rauhallisempaa, eikä hajonnut niin moneen suuntaan kuin nyt”, eduskuntatyötä tutkinut Helena Honka-Hallila sanoo.

Kokemus on eduskunnassa valttia. Tärkeimmät valiokunta- ja ministeripaikat menevät kokeneille edustajille. Asioihin pystyy vaikuttamaan, kun osaa kokouskäytännöt ja tietää kenen kanssa neuvotella.

Vuonna 1975 istuntosalin takarivistä tähyili kohti kaljua miestä skdl:n 28-vuotias lappilainen kansanedustaja Esko-Juhani Tennilä, joka viime viikonloppuna ilmoitti jättävänsä eduskunnan keväällä.

”Kyllä siinä vähän hutera olo oli, kun lapsuuden suuri mies Urho Kekkonen puhui”, vasemmistoliiton taistolaissiipeen kuuluva Tennilä sanoo.

Hän tuli eduskuntaan edellisen suuren sukupolvenvaihdoksen aikoihin. 1970-luvun ”itsetietoiset nuoret” muuttivat eduskuntaa vähemmän pönöttäväksi. Punaisesta takista, huitovista käsistä ja terävästä kielestä tunnettu Tennilä saa yleensä kiitosta siitä, että hän puhuu samaa kieltä tavallisten ihmisten kanssa. Hänkin kuitenkin myöntää, että eduskunnassa laitostuu helposti.

Honka-Hallila pohtii, että eduskunnalle voisi olla hyväksi tehdä säädös, ettei edustajana voisi jatkaa kymmeniä vuosia yhtä mittaa.

”Jos työpaikkaa ei tarvitse lunastaa aina neljän vuoden välein, voi sanoa ja toimia suoremmin.”

Aivan kaikki konkarit eivät heitä pyyhettä kehään. Kuusi kautta istunut vihreiden Erkki Pulliainen, 72, harkitsi ehdokkuuttaan pitkään. Onnistuneen ohitusleikkauksensa jälkeen hän päätti lähteä vielä kerran ehdolle.

”Ajattelin, että kun muutoin olisin vainaa, niin kyllä tästä elämän jatkoajasta pitää yhteiskunnalle maksaa.”

Pulliainen sanoo, että konkarikansanedustajat vievät mukanaan valtavasti hiljaista tietoa.

”Ympäriltäni ovat osaajat tuolta salista muutamaa harvaa poikkeusta lukuunottamatta häipymässä huitsin kuikkaan – ne, joiden tietämykseen olen oppinut luottamaan. Koko sitä eturivin porukkaa tulee ikävä.”

Jenni Leukumaavaara ja Mari Valkonen


Lisää aiheesta:



Viite