Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019

Blogi

Pommin sivuvaikutukset

Juha Peurala

Eno-kuvitus.
Palakoot! Analogiseen teknologiaan perustuva Lada 1200L ja kehäratatunneli – mitä muuta apokalypsin soturi tarvitsee selvitäkseen?Juha Peurala

Palakoot! Analogiseen teknologiaan perustuva Lada 1200L ja kehäratatunneli – mitä muuta apokalypsin soturi tarvitsee selvitäkseen?

9.3.2011

Eno

Sähkömagneettinen impulssi ei palauta ihmiskuntaa kivikauteen.

Aulis Koivistoinen kysyy: Mitä tapahtuu, jos maamme lähellä ilmassa räjäytetään ydinpommi, joka lähettää ympäristöön voimakkaan sähkömagneettisen pulssin, kuten ne bruukkaavat tehdä? Ilmeisesti kaikki hienompi elektroniikka rikkoontuu? Katkeavatko sähköt, lämmitys, vedentulo, kännykkäyhteydet, internet? Pysähtyvätkö kuljetusvälineet, koska ne ovat täynnä hienoelektroniikkaa? Miten meille käy? Alammeko syödä toisiamme?

Eno vastaa: Jotenkin minusta tuntuu, että sähkömagneettinen pulssi ei ole suurin ongelma siinä tapauksessa, että ydinpommeja aletaan pasautella. Leikitään nyt kuitenkin että olisi.

Ydinpommi pitäisi räjäyttää todellakin korkealla, jotta sähkömagneettinen pulssi syntyisi. Räjäytyskorkeuden pitäisi olla vähintään 20 kilometriä, voimakkaalle pulssille peräti 300–500 kilometriä, mikä on käytännössä jo avaruudessa. Tiheässä ilmakehässä räjähdyksen energia vapautuu lämpönä, ei sähkömagneettisena säteilynä.

Ongelmahan tässä on se, että ydinpommin vaikutuksia ilmakehässä on viimeksi testattu 1960-luvulla. Tuolloin elektroniikka toimi vielä pääosin tyhjiöputkilla. Transistoripohjaisen elektroniikan impulssikestävyyttä on testattu laboratorioissa, mutta se ei ole aivan sama asia.

Pahin vaikutus impulssilla olisi epäilemättä sähköverkkoon. Se pistäisi sähköt poikki laajalta alueelta, mutta verkko ei vaurioituisi korjauskelvottomaksi. Liikennevälineistä lentokoneet ovat haavoittuvimpia, mutta nekin saattaisivat kestää iskun. Lentokoneiden elektroniikka on usein moninkertaisesti varmistettua esimerkiksi salamaniskun varalle. Autoihin impulssilla ei laboratoriotestien mukaan ole juuri vaikutusta, vaikka ne ovat pullollaan elektroniikkaa.

Impulssin vaikutusta on verrattu suureen luonnonkatastrofiin. Tilanne voisi infrastruktuurin osalta muistuttaa esimerkiksi hurrikaani Katarinan jälkeistä New Orleansia, tosin ilman tulvavesiä.

En siis usko, että alkaisimme heti syödä naapureitamme. Tai minä en ainakaan syö tuota Oskari Makkosta, ajatuskin vistoo.





Viite