Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
Näillä mennään. Helsingin Sanomien vaalikonedata kertoo koneeseen vastanneiden uusien kansanedustajien asenteista. Klikkaa kuva suuremmaksi.
Tuuli kääntyy eduskunnassa
20.4.2011 14.45
Suomi äänesti eduskunnan uuteen asentoon ja vihreät oppositioon. Ilmastopolitiikalle, seksuaalisten vähemmistöjen oikeuksille ja muille vihreiden ajamille asioille se tarkoittaa luultavasti seisahdusta mutta ei välttämättä suoranaista takapakkia, arvioi valtio-opin professori Heikki Paloheimo.
”On hyvin mahdollista, että tämänkaltaiset asiat aiheuttavat tulevien hallituspuolueiden kesken niin paljon erimielisyyksiä, että ne saattavat jäädä ajelehtivaan tilaan”, Paloheimo arvioi esimerkiksi sukupuolineutraalista avioliittolaista ja seksuaalivähemmistöjen adoptio-oikeuksista.
Paloheimo pitää todennäköisimpänä hallitusvaihtoehtona kokoomuksen, perussuomalaisten, sdp:n ja rkp:n koalitiota.
Vihreiden vastustamaan ydinvoimaan uusi eduskunta suhtautuu edeltäjäänsä kriittisemmin: Helsingin Sanomien vaalikoneeseen vastanneista ehdokkaista 107 eli 53,5 prosenttia ei antaisi energiayhtiö Fortumille lupaa uusia Loviisan-ydinvoimaloitaan.
Vihreille tärkeä vaalilain uudistaminen sen sijaan saattaa kaatua, koska suuret puolueet ovat suhtautuneet siihen nihkeästi. Uudistuksen lopullinen läpimeno vaatii uudelta hallitukselta kahden kolmasosan enemmistön hyväksynnän.
Esimerkiksi vaaleissa toiseksi suurimmaksi puolueeksi kivunnut sdp on vastustanut vaalilakia, koska sen mielestä tuloslaskennasta tulee liian monimutkainen. Lain puolustajat epäilevät, että sdp ja muut suuret puolueet pelkäävät kansanedustajapaikkojensa menettämistä.
Vihreän Langan tietojen mukaan uudistuksesta luopuminen saattaa olla demareille jopa kynnyskysymys hallitusneuvotteluissa. Ja vaikkei olisikaan, sen toteutuminen näyttää epätodennäköiseltä.
”Ei ole pomminvarmaa, että uudistus tulee saamaan tarvittavan enemmistön. Vaalilakiuudistusasia hoidettiin hallituksessa taitamattomasti. Olisi ollut paljon yksinkertaisempiakin malleja, joilla olisi saavutettu kutakuinkin yhtä hyvä suhteellisuuden paraneminen”, Paloheimo sanoo.
Eduskunnan ainakin toistaiseksi taakseen jättänyt Janina Andersson on eniten huolissaan bioenergian ja tuulivoiman kehityksen tyssäämisestä.
”Niissä pääasiallinen yhteistyökumppanimme on ollut keskusta, ja jos niissäkin mennään takapakkia, se on tosi pelottavaa”, Andersson sanoo.
Vihreiden entinen puheenjohtaja Tarja Cronberg on samaa mieltä.
”Vihreille voi tulla tosi vaikeita tilanteita, jos perussuomalaiset vaatii vastustamiensa syöttötariffien poistamista. Olisi tosi iso askel taaksepäin, jos niistä jouduttaisiin luopumaan hallitusneuvotteluissa”, Cronberg sanoo.
Andersson uskoo myös maahanmuuttopolitiikan kiristyvän ja kehitysavun tyrehtyvän.
Cronbergin mielestä vihreillä on nyt vakava peiliin katsomisen paikka. Hän kokee oman puheenjohtaja-aikansa menneen hukkaan, koska vihreät on hänen mielestään käpertynyt helsinkiläiseen peruskannattajajoukkoonsa sen sijaan, että se olisi pyrkinyt koko maan laajuiseksi yleispuolueeksi.
Cronbergin arvion mukaan pääkaupunkikeskeisyys oli yksi suurimpia syitä vaalitappioon.
”En näe ydinvoimakysymystä ratkaisevana, koska siitä on vihreiden sisällä käyty niin paljon keskustelua.”
Cronberg ei myöskään usko hallitusvastuun painaneen vihreitä niin ratkaisevasti kuin tiedotusvälineet ovat rummuttaneet.
Tweet
.jpeg%3Fitok=dS47oFx3)
