Millä eväillä oppositioon, Anni Sinnemäki?

21.4.2011 10.29

Marja Hannula

Vihreä Lanka istui puheenjohtajan kanssa brunssille vaalitappion jälkeen.

Perus-Suomen ensimmäinen maanantai (18.4.), Lönnrotinkadun Cafe Krulla, Helsinki, kello 13.15.

Raskaiden kattokruunujen alla astelee tuttu, siro hahmo. Vihreiden puheenjohtaja Anni Sinnemäki tervehtii iloisesti ja pahoittelee 45 minuutin myöhästymistään.

Valkoiseen pitsipaitaan ja mustiin housuihin pukeutunut puheenjohtaja istahtaa runsaan pöydän ääreen. Hilloja, juustoja, croissantteja, lohta. Tämän piti olla voitonbrunssi.

Wieniläistyylisen kahvilan kullatut isot peilit ja mahonkihuonekalut näyttävät silti tilanteeseen osuvilta, jopa vähän pelottavilta: on palattu jonnekin, menneeseen.

Sinnemäki ottaa vain kahvia ja jogurttia. Olemus on väsynyt muttei alistunut. Hän vastailee kysymyksiin varmasti mutta tavallistakin harkitsevammin.

7,2 prosentin kannatus, viiden paikan menetys, miltä se tuntuu? ”Ainakin on selkeä fiilis, tulos on selvä. Ei ole hirveästi spekuloitavaa. Tämä oli meille iso tappio, ei ole puoliväliselitystä, että vähän niin kuin muutkin hävisivät, niin mekin hävisimme. Olemme kärsineet ison tappion, ja se on iso pettymys.”

Mitä Suomessa nyt tapahtuu? ”Tyytymättömyys on näkynyt tässä vaalituloksessa. Mitä se sitten tarkoittaa ihmisten elämässä ja politiikan tekemisessä, sitä on aikaista sanoa. Ihmisille on kuitenkin iso merkitys sillä, että poliittinen tahto on nyt näkyvissä.”

Mitä vaalitulos tarkoittaa vihreille? ”Viidennes meidän tavanomaisista äänestäjistämme ei ole luottanut meihin. Se on niin iso tappio, että uskon sen johtuvan perusratkaisuista, isoista kysymyksistä. Osa äänestäjistä ei ole pitänyt hallitusyhteistyöstämme keskustan ja kokoomuksen kanssa. Toinen iso asia on ollut se, että joukko äänestäjiä ei ole hyväksynyt sitä, että jatkoimme hallitusyhteistyötä ydinvoimatappion jälkeen.”

Tuliko tulos yllätyksenä? ”Olin varautunut siihen, että tulee tappio, mutta en odottanut, että se olisi näin iso. Kampanja-aikana kun keskustelin ihmisten kanssa, vastaanotto oli hyvää, mutta meitä kohtaan oli tiettyä välinpitämättömyyttä. Se kertoo siitä, että jäimme kampanjoinnin loppuvaiheessa syrjään isoista keskusteluista, kuten eurooppalaisista ratkaisuista.

Jännite siitä, suuntaudutaanko Eurooppaan vai siitä pois, kehittyi kampanjoinnin loppuvaiheessa kokoomuksen ja perussuomalaisten välille. Kotimaisista kysymyksistä ensisijaisesti kiinnostuneille taas vasemmistoliitto on ollut vaihtoehto, koska se on ollut oppositiopuolue.”

Minkä pitää muuttua vihreiden politiikassa? ”Minulla ei ole vielä asialistaa siitä, että näiden ja näiden asioiden täytyy muuttua. Vaalitappion jälkeen on hyvä, että ihmiset sulattelevat tulosta rauhassa.

Ajattelen, että pääkohdat meidän vaaliohjelmassamme, eli Suomen talouden uudistaminen, avoimuus, suvaitsevaisuus ja ympäristöpolitiikka, ovat sellaisia arvoja ja tavoitteita, joiden pohjalta meidän pitää tehdä oppositiopolitiikkaa. Tuleva hallitus ei näytä jakavan näitä tavoitteita. Kuitenkin vihreissä kannattaa nyt käydä keskustelu, jossa mietitään, onko ohjelmassamme tavoitteita, joiden suhteen on toimittu väärin.

Oppositiopolitiikassa ei ole oikeutta jättää kiveäkään kääntämättä niissä asioissa, joista päätetään. Siihen kuuluu entistä vahvempi ulospäinsuuntautuneisuus ja se, että haetaan yhteistyön ja keskustelun kautta uusia näkökulmia.”

Vihreät haluaa olla yleispuolue, ja tavoitteeksi on asetettu kannatuksen kasvu 15 prosenttiin vuoden 2015 eduskuntavaaleissa. Miltä tämä tavoite näyttää nyt? ”Tässä vaiheessa tavoite tuntuu tietysti kovin kaukaiselta ja vaikeasti saavutettavalta. Minusta olemme olleet jo niin kauan yleispuolue, jolla on laajat tavoitteet niin talous-, sosiaali- ja ympäristöpolitiikassa kuin ihmisoikeuskysymyksissäkin, etten osaa nähdä, miten voisimme olla mitään muuta kuin yleispuolue. Nyt pitää vetää henkeä sen kanssa, millaista kannatusta tavoittelemme 2015 ja katsoa, millä tavoilla tästä lähdetään rakentamaan oppositiopolitiikkaa.”

Mitä sunnuntaina tapahtui? Ennakkoäänten mukaan kannatus oli 6,3 prosenttia, minkä jälkeen monet pitivät pientä vaalivoittoa mahdollisena. Vihreät kun on aiemmissa vaaleissa kerännyt suurimman äänipotin varsinaisena vaalipäivänä. Miksei tällä kertaa? ”Ennakkoäänetkään eivät luvanneet mitään suurta vaalivoittoa. Itselläni ei ole sellaista tunnetta, että ennakkoäänten ja vaalipäivän välillä olisi tapahtunut mitään ratkaisevaa. Kokonaistulos on vain ollut sellainen, että olemme menettäneet äänestäjiä muualle ja näyttäisi myös siltä, että osa entisistä äänestäjistämme ei ole äänestänyt ketään.”

Vihreiden sloganin mukaan puolue ei ole oikealla eikä vasemmalla vaan edellä. Olisiko syytä olla jommalla kummalla puolella? ”Tämä on yksi niistä asioista, jota kannattaa miettiä. Intuitioni on, että enemmän hyötyä olisi näissä vaaleissa ollut siitä, että olisimme olleet oppositiossa.

Talouspoliittiset linjamme eivät ole oikeistolaisia vaan hyvinkin vasemmistolaisia. Ero vasemmistoon ei siis niinkään ole tullut linjauksistamme vaan vasemmistolaisesti ajattelevien ihmisten kritiikistä siitä hallitusyhteistyöstä. Onnistuimme nostamaan esiin tuloerojen kaventamista ainakin jossain määrin mutta emme välttämättä tarpeeksi. Tai sitten viestintä ei ollut tarpeeksi uskottavaa sillä historialla, joka meillä on neljän vuoden ajalta.”

Vasemmistoliitto vei näissä vaaleissa äänestäjiä vihreiltä. Mitä se teki oikein? ”Luulen, että he ovat onnistuneet harjoittamaan systemaattista kritiikkiä hallitusta vastaan, ja totta kai Paavo Arhinmäki on tyyliltään ja arvoiltaan paljon lähempänä meidän kannattajiamme kuin mitä Martti Korhonen oli.

Vasemmistoliitto on viestinyt meitä paremmin sitä ärhäkkyyttä ja tyytymättömyyttä, joka on ollut yksi isoista tunnevirtauksista näissä vaaleissa. Meidän kampanjammehan oli sävyltään kuitenkin aika optimistinen.”

Mitä perussuomalaiset teki oikein? ”Isoin tekijä heidän kannatuksensa taustalla on tyytymättömyys ja haluttomuus sitä maailmaa kohtaan, jossa elämme. Perussuomalaiset kanavoivat tämän tyytymättömyyden kannatuksekseen. Ehkä tässä yhteiskunnassa on yhä vähemmän sellaisia paikkoja, joissa ihmiset tuntevat levollisuutta ja varmuutta.”

Missä kokoomus onnistui? ”Luulen, että kokoomuslaisten vahvuus oli siinä, että he ovat kannatukseltaan, energialtaan ja itsevarmuudeltaan pitkään näyttäneet siltä, että he ovat tämän hallituskoalition johdossa. Se johtajuus on varmasti tuonut heille tämän torjuntavoiton. He saavuttivat ensimmäisen kerran suurimman puolueen aseman.”

Entä sosiaalidemokraatit? ”Kai se oli heille huonoin vaalitulos pitkään aikaan, mutta koska he olivat sen verran lähellä kokoomusta ja toiseksi suurin puolue, he pitävät tulosta voittona. Tilanne on erikoislaatuinen, ja puolue pääsee paikkojen menetyksestä huolimatta neuvottelemaan hallitusohjelmasta”

Onko mahdollista, että vihreät jossain tapauksessa olisi tulevassa hallituksessa? Oliko virhe rajata hallitusyhteistyön mahdollisuus pois jo ennen vaaleja siinä tapauksessa, ettei vaalivoittoa tule? ”Hallitukseen meno on täysin poissuljettu, enkä ole kenenkään muunkaan kuullut sanovan toisin. Näin ison tappion jälkeen puolueen ei pidä mennä tekemään hallitusyhteistyötä vaan sen pitää kartoittaa tilanne ja alkaa rakentaa uutta kannatusta omin ehdoin ja omin päämäärin. Hallituksessa pitää keskittyä neuvotteluihin, kompromisseihin ja yhteistyöhön eikä siihen, että missä me olemme ja mistä haemme kadonnutta kannatusta takaisin. Siksi oli perusteltua tehdä tämä linjaus. Neljä vuotta sitten oli jo selvää, että hallitustaival tulee olemaan meille raskas, ja siksikin oli perusteltua linjata, että hallitukseen mennään vain, jos sinne voidaan mennä voimakkaampina.”

Minkä puolueiden uskot olevan uudessa hallituksessa? ”Tässä vaiheessa ajattelen, että siellä ovat kokoomus, demarit ja perussuomalaiset. Uskon, että Timo Soinilla on tässä vaiheessa varaa todella isoihin myönnytyksiin, koska hänellä on niin iso painoarvo. Hän voi varmasti ajatella niin, että hän pystyy nyt saamaan aikaan asioita, joita he ovat ajaneet. Symbolisestikin tärkeitä asioita.”

Millaiseksi uskot hallitusyhteistyön muodostuvan? ”Näen sen vaikeana monilla osa-alueilla, kuten Eurooppa-politiikassa.

Uuden hallituksen talouspoliittinen haaste on todella iso. Kokoomus ja demarit ovat linjanneet, että valtion velkaantuminen pitää saada taittumaan seuraavan neljän vuoden aikana. Perussuomalaiset eivät ole sanoneet tätä niinkään selkeästi. Yhteisten keinojen löytäminen tähän on varmasti vaikeaa.

Ehkä kuntakentän reformi on sellainen, josta löytyy yksimielisyys (naurua).”

Mitä tapahtuu ympäristöasioille ja vähemmistöjen oikeuksille tulevalla hallituskaudella? ”Mikään näistä puolueista ei ole innostunut ilmastopolitiikasta. Perussuomalaiset ovat varsinkin Matti Putkosen mukaantulon jälkeen muuttuneet hyvin ympäristönvastaisiksi monella tavalla. Harmillista on myös se, että demarit ovat asemoineet itsensä monessa kohdassa ilmastopolitiikan vastustajiksi.

Kokoomus kannattaa Fortumin ydinvoimalupia ja Soinikin on ilmaissut ydinvoimalle kannatuksensa. Jutta Urpilainen taas ei ole ilmaissut voimakasta vastustusta. Ydinvoimaluvan antaminen on mahdollista, mutta toisaalta perussuomalaisten kansanedustajissa on paljon heitä, jotka eivät sitä kannata.

Sukupuolineutraali avioliittolaki tuskin tulee toteutumaan.”

Entä mitä tapahtuu EU-politiikalle? ”EU-politiikan kysymykset ovat vaikeimpia. Sosiaalidemokraatit ovat perinteisesti olleet Euroopassa aktiivinen puolue, mutta nyt he ovat linjanneet itsensä lähelle perussuomalaisia – ja kokoomuksen kanta taas on 180 astetta toiseen suuntaan. Rahoitusvakauskeskustelussa on ollut se erikoinen piirre, että ne demarit ja perussuomalaiset, jotka ovat puhuneet velkasaneerausratkaisujen puolesta, ovat antaneet ymmärtää, että pahat saavat palkkansa ja muut selviävät kuivin jaloin. Velkasaneerausratkaisuistakin suomalainen veronmaksaja kuitenkin vain kärsii.”

Miksei ydinvoiman vastustus Fukushiman onnettomuudesta huolimatta kanavoitunut vihreiden kannatukseksi? ”Luulen, että oli paljon ihmisiä, jotka pettyivät siihen, että jatkoimme hallitusyhteistyötä ydinvoimatappion jälkeen. Ydinvoima on muodostunut meille poliittisesti vaikeaksi kysymykseksi, koska olemme olleet todella vaikeiden ratkaisujen edessä. Viime vaaleissa viestimme kuitenkin selvästi, ettemme tule lähtemään hallituksesta ydinvoiman takia ja silloin uskoimme, että eduskunnasta löytyisi selvä enemmistö torjumaan lupapäätökset.

Sisäisesti olemme olleet yksimielisiä siitä, miten toimitaan, mutta nämä ratkaisut eivät ole olleet isolle joukolle äänestäjistä tyydyttäviä. Ehkä äänestäjät ovat myös näiden rahoitusskandaalien keskellä ajatelleet, että vihreätkään eivät toimi niin kuin ovat luvanneet.”

Millaisena näet vihreiden uuden eduskuntaryhmän? ”Molemmat uudet edustajat ovat erinomaisia.Ryhmän kokoonpano vain on vähän liian pieni (naurua). Mutta totta kai olen todella surullinen siitä, että monet ihmiset, kansanedustajakollegat, joiden kanssa olen tehnyt töitä, menettivät paikkansa.”

Mitä mieltä olet henkilökohtaisesta äänimäärästäsi? ”Sellaisissa olosuhteissa, joissa vaalitulos olisi kaiken kaikkiaan ollut hyvä, puheenjohtajankin olisi pitänyt pystyä keräämään Helsingistä suurempi äänimäärä. Ajattelen enemmän kokonaistulosta. Jos se olisi parempi ja oma äänimääräni olisi tuo, minulla tuskin olisi siitä mitään murehtimista.

Aiotko jatkaa vihreiden puheenjohtajana? ”En ole päättänyt, jatkanko vai en, mutta olen aloittanut pohtimisen. Päätinpä mitä tahansa, mietin sitä ensin rauhassa ja niin, että olen keskustellut siitä muiden kanssa.”

Miten tsemppaat vihreitä jatkamaan politiikantekoa? ”Minulla ei ole hirveästi kokemusta tappioista, mutta jonkin verran kuitenkin. Vaalitappio on sellainen paikka, jossa puolueen olemus, tavoitteet sekä tavat tehdä asioita käydään läpi, pohditaan juurtajaksain, mitä voimme tehdä toisin. Osa tätä tappiota on se, että yhteiskunnassa vain ovat nyt saaneet vallan sellaiset arvot ja tavoitteet, jotka ovat toisia kuin meillä. Ihmiset ovat tehneet kampanjaa täysillä ja sydämellään niiden asioiden puolesta, joihin uskomme. Meidän pitää pitää kiinni niistä asioista, jotka ovat meille tärkeitä. Tappio ja itsetutkiskelu ovat mahdollisuuksia uudelle alulle ja sille, että voimme oppia uutta itsestämme ja maailmasta.”

Millä eväillä vihreät menee oppositioon? ”Avoimin mielin ja kunnollisesti pohtien sitä, miten voimme saada takaisin niiden ihmisten luottamuksen, jonka olemme menettäneet. Toisaalta meidän on kunnioitettava heitä, jotka ovat äänestäneet meitä.”

Mistä potkua kunnallisvaaleihin ja presidentinvaaleihin? ”Potku täytyy hakea juuri tästä tappiosta.”

Mitä itse aiot tehdä nyt vaalien jälkeen? ”Tapaan Panun (Laturi) ja Oraksen (Tynkkynen) ja ehkä Jyrkin (Kasvi) ja Marinkin (Puoskari) ja aloitan tilanteen läpikäymisen. Muuten ajattelin ottaa rauhallisesti ja yrittää nukkua pitkiä yöunia ja käydä juoksemassa jossain vaiheessa tällä viikolla. Aamulla puhuin puhelimessa Mauri Pekkarisen kanssa ja totesimme, että olemmepas sitten molemmat oppositiossa kansanedustajina (naurua).

Tweet