Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019

Kartta.
Patoa pukkaa? Kemijokeen suunniteltu Sierilän patoallas jättäisi alleen noin 3,5 neliökilometriä joenvarren maita ja tiloja.

Patoa pukkaa? Kemijokeen suunniteltu Sierilän patoallas jättäisi alleen noin 3,5 neliökilometriä joenvarren maita ja tiloja.

Lapissa kaavaillaan uutta vesivoimalaa – perhoset vaarassa

17.6.2011 13.06

Sammeli Heikkinen

Uusia vesivoimaloita on rakennettu Suomessa viime vuosikymmeninä hyvin vähän. Vastustus on ollut voimakasta, vesivoiman lisärakentamisen estäminen on ollut luonnonsuojelujärjestöjen päätavoitteita.

Nyt uuden voimalaitoksen rakentaminen Suomen suurimpaan jokeen on kuitenkin lähellä. Kemijoki-yhtiö sai Pohjois-Suomen aluehallintovirastolta toukokuun lopussa luvan uudelle vesivoimalaitokselle jo valmiiksi melkein koko matkaltaan valjastettuun Kemijokeen.

Niin sanottu Sierilän voimalaitos sijaitsisi parinkymmenen kilometrin päässä Rovaniemen keskustasta. Patoallas jättäisi alleen noin 3,5 neliökilometriä joenvarren maita ja tiloja. Veden alle jäisi muun muassa Suomen ainoan tiedossa olevan apilakirjokääriäisen – harvinaisen perhoslajin – esiintymä.

Vedennousu Sierilän ja ylävirrassa seuraavana olevan Vanttauskosken voimalan välillä olisi enimmillään kahdeksan metriä. Suurin osa vielä jokimaisena säilyneestä vesiosuudesta muuttuisi tekojärveksi, joka peittäisi ainakin kolme virkistyskalastajien suosiossa olevaa koskipaikkaa. Samalla häviäisivät harjuksen luontaiset lisääntymispaikat.

Apilakirjokääriäinen ja myös veden alle jäävillä alueilla esiintyvä rauhoitettu laaksoarho voivat vielä kuivattaa koko voimalahankkeen. Aluehallintovirasto ei nimittäin antanut voimalayhtiölle lupaa rakennustöiden aloittamiseen ja asetti hankkeen ehdoksi sen, että Lapin ely-keskus antaa yhtiölle poikkeusluvan arhon ja kääriäisen elinympäristöjen hävittämiseen.

Ely-keskuksesta kerrotaan, ettei Kemijoki ole vielä jättänyt edes hakemusta poikkeusluvalle. Kemijoki laskee, että Sierilästä saatavasta energiasta tulisi vuodessa noin 5,6 miljoonaa euroa. Rovaniemen kaupunki saisi tästä yhtiön mukaan verotuloina rakennusvaiheen jälkeen noin 400 000 euroa vuodessa.

Sierilän saamasta luvasta voi valittaa kesäkuun loppuun. Ainakin Suomen luonnonsuojeluliitto on luvannut valituksen tehdä.

Insinööri Aapo Honka Lapin ely-keskuksesta kertoo, että aiemman kokemuksen perusteella vesivoimala-asia menee ensin Vaasan hallinto-oikeuden vesiosastolle, jossa käsitellään lähinnä korvauksiin liittyviä asioita.

Sen jälkeen voimalalupa menee korkeimman hallinto-oikeuden käsittelyyn, jossa päätetään itse luvan pätevyydestä. Aiemmin vastaavaan ruljanssiin on mennyt aikaa pari vuotta.


Lisää aiheesta:



Viite