1. Steinerkoulun opetusmetodi sopii harvoille. Kaikki lasketaan läpi, ja oppimistulokset jäävät heikoiksi

24.8.2012 12.33

Vesa Sisättö

Ongelmat alkoivat, kun lasten olisi pitänyt alkaa oppia jotain alakoulun viimeisinä vuosina. Steinerkoulu toimii, jos lapsi on innokas koulussakävijä ja sopeutuu koulun opetustapaan. Huonosti motivoituneet pääsevät kivasti läpi, mutta oppimistulokset jäävät heikoiksi.

Osa ongelmista on rakennettu sisään steinerpedagogiikkaan. Steinerkoulut ovat tunnettuja siitä, että oppilaat ”tekevät itse koulukirjansa”, eli kirjoittavat ja piirtävät vihkoja. Menetelmä toimii, jos lapsella on auditiivinen muisti. Vain viidesosalla on. Visuaalinen muisti on paljon yleisempi.

Oppilaat, joilla on visuaalisen muisti, oppivat paremmin kirjoista, joista he voivat kerrata, miten asia oikeasti on. Omin käsin vihkoon kirjoitettu epäselvä lause ei auta, jos ei muista mitä opettaja sanoi. Tämän vuoksi steinerkoulussa käytetään paljon monisteita.

Tyttärelleni osui opettajaksi erityisen puhdasoppinen steinerpedagogi, joka kielsi tekemästä muistiinpanoja. Opetetut asiat piti muistella kotona ja kirjoittaa vihkoon luonnokseksi, jonka opettaja sitten täydensi seuraavana päivänä.

Koska tyttäreni muisti on visuaalinen, tunnista ei jäänyt hänelle mitään päähän. Jotain vihkoon oli kuitenkin pakko saada, ja tytär alkoi hakea tietoa netistä.

Tässä vaiheessa hermoni poksahtivat: merkitsikö steinerpedagogiikka sitä, että lapset opiskelevat asiat Wikipediasta?

Helsingin Rudolf Steiner -koulun* rehtori Meri Arni-Kauttu vastaa:

Ihanteellista steinerkoululaisen prototyyppiä ei ole olemassa. Jos vanhemmat tukevat lapsensa koulunkäyntiä, voi niin älyllisesti suuntautunut nopea oppija kuin hitaampikin, omassa tahdissa edistyjä saada tukea kehitykselleen.

Jos lapsi ei motivoidu taideaineisiin ja tietynlaiseen viipyilyyn, joiden tarkoituksena on luoda oppilaan ja opetettavan aineen välille omakohtainen suhde, voi peruskoulumainen kategorisempi etenemistapa olla palkitsevampi.

Steinerkoulun luokanopettajat arvioivat kokemuksen perusteella, että oppilas sisäistää asioita niin sanotussa kolmen päivän rytmissä. Ensin opettaja kertoo esimerkiksi sadun, ylemmillä luokilla luetaan esimerkiksi tieteellinen teksti. Seuraavana päivänä siihen palataan, syvennetään ja tulkitaan. Kolmantena päivänä kirjoitetaan asiasta, eli luodaan havainnon, muistin, tulkinnan ja syvennetyn työn kautta jälki eli vihko.

Jos oppilaan oman työn teko takkuilee, vanhempien pitää saada opettajan ja koulun tuki oppimisvaikeuksien selvittämiseen.

Lue seuraava väite: Steinerkoulun ”luovuus” ei ole vapaata

*kirjoittajan lapset eivät käyneet tätä kyseistä Steiner-koulua