Pariisin sopimus ei pelasta maailmaa – tämä pelastaa

3.12.2015 14.25

Lasse Leipola

Viikon kuluttua, ei aikataulun mukaisesti perjantai-iltana, mutta joskus lauantaina saadaan päätökseen Pariisin ilmastokokous. Valtioiden virallisessa retoriikassa kiitellään historiallista sopimusta, jossa kaikki maailman maat sitoutuvat hillitsemään ilmastonmuutosta.

Kansalaisjärjestöjen tiedotteet kertovat toisen puolen: luvatut päästövähennykset eivät ole riittäviä eikä sopimus oikeasti sido osapuolia vähentämään päästöjään. Myös rahoitusta ja vahinkojen korvausta koskevat kirjaukset ovat löysiä ja jättävät liikaa vapaaehtoisuuden varaan.

Jo nyt tiedetään, ettei Pariisin ilmastokokouksessa pelasteta tai tuhota maailmaa. Molemmat vaihtoehdot ovat vielä ensi vuonnakin avoinna riippumatta siitä, mitä kokouksessa päätetään ja minkälainen ilmastosopimus saadaan aikaan, jos saadaan.

Euforiaan ei ole sen enempää aihetta kuin epätoivoonkaan. On syytä katsoa, mitä tapahtuu kokoussalien ulkopuolella, oikeassa maailmassa.

Aurinkopaneeleja kehittelevät laboratoriot jatkavat työtään riippumatta Pariisin sopimuksesta riippumatta, sillä edulliselle sähkölle on aina kysyntää. Kaupungit parantavat joukkoliikennettä, se lisää viihtyvyyttä ja tekee ilmasta puhtaampaa. Ihmiset ostavat aiempaa vähäpäästöisempiä autoja ja energiatehokkaampia laitteita, koska haluavat säästää energiakustannuksissa. Yritykset tekevät ekotekoja säästöjen ja imagohyödyn toivossa.

Ilmastonmuutos pysyy myös kansainvälisen politiikan näyttämöllä. YK:n ilmastoneuvotteluja tärkeämmäksi voi osoittautua se, mitä EU:ssa, G7:ssä, G20:ssä tai kahdenvälisissä neuvotteluissa sovitaan.

Vihreä Lanka kokosi esimerkkejä siitä, ettei kaikki toivo ei elä tai kuole Pariisissa.

teknologia

Päästötön energiantuotanto ei ole ollut koskaan niin halpaa kuin nyt. Lokakuussa Bloomberg New Energy Finance -ajatuspaja arvioi, että tuulivoima on Saksassa ja Britanniassa halvin tapa tuottaa sähköä – ja mikä merkittävintä: ilman ulkopuolisia tukia. Myös aurinkovoiman kustannukset ovat putoamassa fossiilisen energiantuotannon tasolle.

Taustalla on paitsi teknologian myös markkinoiden kehitys. Aurinkopaneelit ovat nyt 75 prosenttia halvempia kuin Kööpenhaminan ilmastokokouksen aikaan vuonna 2009. Uusiutuvan energian tuotantokapasiteetti on kasvanut tällä vuosikymmenellä lähes kymmenellä prosentilla vuodessa.

Kansainvälinen energiajärjestö IEA arvioi, että uusiutuva energia ohittaa kivihiilen merkittävimpänä sähköntuotantomuotona 15 vuodessa. Pariisin ilmastokokouksen alussa julkistettiin Microsoft-miljardööri Bill Gatesin johdolla mittava hanke, jolla lisätään sekä yksityistä ja julkista rahaa uusiutuvan energian innovaatioihin. Kyseessä on mahdollisesti historian merkittävin yksittäinen yritys muuttaa energiajärjestelmää.

Kyse ei ole pelkästä energiantuotannosta. Yhtä merkittäviä päästövähennyksiä voidaan saavuttaa energiatehokkuutta parantamalla. IEA:n mukaan energiatehokkuuden paraneminen leikkasi viime vuonna kaksi kolmasosaa pois energiankulutuksen kasvusta.

Esimerkiksi Suomessa ostetaan nyt autoja, joiden päästöt eli käytännössä keskimääräinen polttoaineen kulutus on kolmanneksen pienempi kuin kymmenen vuotta sitten. Liikenne aiheuttaa noin viidenneksen Suomen päästöistä. Taustalla on EU:n ja Yhdysvaltojen politiikan vaikutus autoalan kehitykseen.

Ilmastomuutoksen torjuminen ei edes edellytä teknologisia parannuksia. Riittää, että olemassa olevat ratkaisut otetaan laajemmin käyttöön. Sitran muuma viikko sitten julkaisemassa raportissa esiteltiin 17 jo osittain käytössä olevaa keinoa, joilla voitaisiin vähentää globaaleja päästöjä 12 gigatonnilla eli noin neljänneksellä. YK:n ilmastoneuvotteluorganisaatio UNFCCC:n hieman vastaava arvio päätyi 10–19 gigatonnin vähennyspotentiaaliin. Metsäkadon pysäyttäminen nousi molemmissa selvityksissä yhdeksi tärkeimmistä keinoista.

Vaikka tulevaisuutta ei kannata laittaa epävarmojen korttien varaan, saatetaan yllättävistä teknologisista edistysaskeleista saada jossain vaiheessa vetoapua ilmastokriisin ratkaisemiseen. Tällaisia voivat olla esimerkiksi fuusiovoima, hiilidioksidin talteenotto tai ilmastopeukalointi.

rahan liikkeet

päästöjä eivät aiheuta Pariisissa kokoontuvat valtiot vaan niissä asuvat ihmiset ja yritykset. Esimerkiksi tuhat suuripäästöisintä yritystä aiheuttaa noin viidenneksen kaikista päästöistä. Siksi niiden tekemillä valinnoilla on suuri merkitys ilmaston kannalta.

Hollannin ympäristöviraston selvityksen mukaan yritysten, toimialojen ja kaupunkien tekemät sitoumukset vähäntävät kasvihuonekaasupäästöjä jopa 5,5 gigatonnilla vuoteen 2030. Esimerkiksi Ikea, H&M, Nestle ja Nike ovat luvanneet The RE100 -hankkeessa, että ne sitoutuvat siirtymään uusituvaan energiaan. Tässä joukossa on mukana myös suomalainen Vaisala.

YK:n lokakuussa julkaiseman raportin mukaan sisäinen päästöhinnoittelu on otettu käyttöön lähes 500 yrityksessä ja määrän arvioidaan kaksinkertaistuvan noin tuhanteen muutamassa vuodessa.

Maailmalla vuosia jatkunut trendi hiilirahoituksen vähentämisestä on tänä vuonna rantautunut Suomeen. Nordea ilmoitti alkuvuodesta luopuvansa kivihiiliyhtiöihin tekemistään sijoituksista ja marraskuussa se otti seuraavan askeleen ilmoittamalla olevansa hiilineutraali ensi vuoden alusta alkaen. Hiilivoimayhtiöt eivät kelpaa enää sen asiakkaiksi. Alkuviikosta myös OP ilmoitti vähetävänsä kivihiilen tuotantoon ja käyttöön liittyviä sijoituksiaan.

Myös merkittävää sijoitusomaisuutta hallinnoivissa eläkeyhtiöissä on alkanut tapahtua. Vielä alkuvuodesta Vihreän Langan selvityksessä yhtiöt kertoivat tarkkailevansa tilannetta, mutta marraskuussa Ilmarinen ilmoitti luopuvansa sijoituksista kolmessa korkean hiiliriskin yrityksessä.

YK:n ympäristöohjelma UNEP:in kesällä julkaiseman selvityksen mukaan kaupunkien toimilla on mahdollista saavuttaa jopa yrityssitoumuksia suuremmat päästövähennykset.

Etunenässä ovat Melbourne ja Kööpenhamina, jotka aikovat olla päästöttömiä jo 2020-luvulla. Suomessa kovimman tavoitteen on asettanut Turku, joka aikoo olla hiilineutraali jo 2040 mennessä. Se ei ole yksin, sillä Suomen kuuden suurimman kaupungin johtajat ilmoittivat Pariisin kokouksen alla liittyvänsä kansainvälisiin ilmastositoumuksiin ja tiivistävänsä yhteistyötä.

Tavallisia ihmisiä houkutellaan tänä syksynä Ilmastolupaus-kampanjalla sitoutumaan omien päästöjen puolittamiseen. Sivustolla on laskuri, jolla voi laskea oman lähtötilanteensa. Sitoumuksen ovat antaneet muun muassa presidentti Sauli Niinistö ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen.

Keskimäärin suomalaisen suurin päästölähde on asuminen, mutta helpoimmat ja nopeimmat vähennykset löytyvät liikkumis- ja kulutustapoja muuttamalla.

Myös ruuasta aiheutuvia päästöjä vähennetään tuoreen selvityksen mukaan tehokkaammin kulutusvalinnoilla kuin tuotantoratkaisuilla. Luonnonvarakeskuksen selvityksen mukaan ruuan päästöt on useimmin mahdollista puolittaa. Olennaisin yksittäinen teko on vähentää naudanlihan kulutusta.

diplomatia

Yhdysvallat ja Kiina tekivät syksyllä 2014 historiallisen sopimuksen. Siinä kaksi suurinta päästäjää löivät käytännössä lukkoon suuren osan Pariisin sopimuksen päästövähennyksistä. Yhdysvaltain presidentti Barack Obama lupasi niin suuren vähennyksen kuin omalla toimivallallaan pystyi tekemään ja Kiinan on pakko vähentää päästelyä jo pelkästään kansanterveydellisistä syistä.

Maailman luonnonvarainstituutti WRI:n selvityksen mukaan kahdeksan maailman kymmenestä rikkaimmasta maasta aikoo kaksinkertaistaa uusiutuvan energian tuotannon vuoteen 2030 mennessä. Joukon ulkopuolelle jäävät Kanada ja Venäjä, jotka eivät ole asettaneet uusiutuvan energian tavoitteita vuotta 2020 pidemmälle.

Viime kesänä vahvimpien perinteisten teollisuusmaiden niin sanottu G7-ryhmä vahvisti sitoumuksensa lakkauttaa fossiilisen energiantuotannon tukemisen ja asetti tavoitteeksi päästöttömän maailmantalouden vuosisadan loppuun mennessä. Myös maailman varakkaimpien maiden G20-ryhmä on vakuuttanut, että fossiilisten polttoaiden tukeminen lopetetaan. Tukisumma on yhä satoja miljardeja, mutta se on vihdoin laskussa.

OECD-maat puolestaan päättivät toissaviikkolla rajoittaa vientiluottojen myöntämistä hiilivoimaloille.

Äärimmäinen esimerkki maiden välisestä yhteistyöstä päästöjen vähentämiseksi on EU. Erilaisista kansallisista tavoitteista ja lähtökohdista huolimatta unionin ilmastopolitiikka vähentää päästöjä sekä päästökauppamekanismilla että sen ulkopuolella.

Pariisin sopimuksen merkitystä ei ole syytä vähätellä. Vuonna 1997 solmitusta Kioton sopimuksesta ei tullut menestystarinaa, vaan se jäi vahvistamatta monessa maassa. Siihen sitoutuneet maat vähensivät kuitenkin päästöjään 17 prosenttia vuosina 1990–2013, kun sopimuksen ulkopuolelle jättäytyneiden maiden päästöt kasvoivat kymmenellä prosentilla.

Vaikka Pariisin ilmastokokouksesta tulisi Kööpenhaminaakin litteämpi pannukakku, on jo sen valmistelu johtanut poikkeuksellisiin toimiin ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Monessa maassa on esimerkiksi ensimmäistä kertaa tehty suunnitelma päästöjen vähentämisestä. Sopimus vahvistaisi sitoutumista näihin suunnitelmiin.

Tweet