Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019

Itselleen kääntäjä

Natalia Baer

Antti Nylén.
Natalia Baer

17.12.2010 15.02

Jenni Leukumaavaara

Antti Nylén saa käännöstöistään mitättömän vähän rahaa, mutta tärkeintä on selvittää, mitä kirjoissa tapahtuu.

Kirjailija ja kääntäjä Antti Nylén avaa kotiovensa ruskeamustassa raitapaidassa, samettihousuissa ja avojaloin.

”Täällä on tällainen perinteinen lapsiperheen kaaos”, Nylén pahoittelee.

Nylénin esseet ja haastattelut ovat antaneet kuvan tuimasta ja jopa ylimielisestä kirjailijasta. Tämä ei nyt ihan vastaa oletusta, joten uskallan alkaa hengittää.

Keittiönpöydällä on vaaleanpunainen Marimekon liina ja hieman kärsineen näköinen piparkakkureki.

”Tähän kuului myös poroja, mutta kissat jyräsivät ne riehuessaan.”

Todisteeksi valko-oranssi Jarvis hyppää pöydän reunalle kehräämään. Hellu ja Hiski hiihtelevät hissuksiin pitkin vallilalaista asuntoa.

Nylén tunnetaan parhaiten esseekokoelmistaan Vihan ja katkeruuden esseet (Savukeidas 2007) sekä Halun ja epäluulon esseet (2010). Suomentajaksi hän päätyi kahden vaiheen kautta.

”Kun parikymppisenä ylipäätään aloin lukea vieraskielisiä kirjoja, aloin heti tuntea halua kirjoittaa ne uudelleen suomeksi. Halusin ymmärtää ne kunnolla, ja ainoa keino siihen on tekstin suomentaminen. Sehän on kuin hidasta lukemista.”

Nylén käänsi omaksi huvikseen esimerkiksi Oscar Wilden De profundiksen ja Valehtelun rappion.

Tosihommat alkoivat, kun pienkustantamo Desura perustettiin 1990-luvun lopulla. Nylén tunsi toisen perustajista, joka kysyi hänen käännöshalujaan. Ensimmäisen virallisen käännöstyön nimi oli kuvaava, Colin MacInnesin Alkusoittoa.

”Kenelläkään meistä ei ollut kokemusta kustantamisesta tai kääntämisestä. Eka käännöstyö oli ihan hiton vaikea, mutta meillä oli niin kova into päällä, ettei se pelottanut.”

Ensimmäisen käännöstyön jälkeen Nylén sai läpi idean ranskalaisten klassikoiden suomentamisesta.

”Se oli hirveä uhkayritys. Olin opiskellut ranskan siihen kuntoon, että tajusin, mitä kirjoissa tapahtui. Tiesin hyvin, etten osaa kunnolla kieltä.”

Nylén kääntää 1800-luvun ranskalaisia klassikkoja, koska englannin kielen ylivallan vuoksi olennaisia teoksia jää koko ajan suomentamatta. Hän on modernisaation ja jatkuvan teknisen kehityksen kyseenalaistaja, ja samastuu myös siksi 1800-luvun Ranskaan.

”Esimerkiksi Charles Baudelairen aikana Pariisin keskiaikaiset korttelit tuhottiin modernisaation nimissä. Vähän sama kuin nyt, kun koulujen liitutaulut vaihdetaan dataheittimiin.”

Klassikkokäännöksistä huolimatta Nylén ei koe olevansa yhteiskunnan jalo palvelija.

”Ei missään tapauksessa, en tee mitään yhteiskunnallisia kulttuuritekoja.”

Eikä tee mies käännöksillään rahaakaan, lukuun ottamatta muutamia poikkeuksia.

Viime talvena Nylén käänsi yhdysvaltaltaisen muusikon ja runoilijan Patti Smithin omaelämäkerran ja hämmästyi.

”Siitä sai ihan hirveästi rahaa, suunnilleen 5 000 euroa. Yleensä palkkiot ovat ’jotain vaan’, ja apurahoilla mennään.”

Kaikkiaan Nylén on kääntänyt kymmenen kirjaa, joista vain muutama on Smithin kaltaisia tilaustöitä. Suomentaminen on esseistille osa kirjoitustyötä, jota hän harjoittaa työhuoneellaan Kruununhaassa.

Kääntäjien panosta kirjojen olemassaoloon ei Nylénin mielestä ymmärretä. Hän vertaa kääntäjän työtä naisvaltaisiin matalapalkka-aloihin, kuten perushoitajiin.

”Siitähän vähän on kysymyskin: kääntäjä ottaa vanhan klassikon käsittelyyn, hoidettavakseen. Hän pyrkii tekemään sille hyvää ja kunnioittamaan sitä.”

Nyt Nylénillä on työn alla ”päällekirjoitustyö” teatteri Jurkkaan. Hän nykyaikaistaa 1950-luvun Englantiin sijoittuvan John Osbournen näytelmän Look back in anger (Viha sydämessä) istumaan 2000-luvun Suomeen. Näytelmän ensi-ilta on helmikuussa.

Nylénin lapsista vanhempi, Aino, 7, tulee halaamaan isää haastattelun aikana. Käännöstyö on uran alkuajoista hidastunut, sillä Nylénin arki on muuttunut.

”Nuorena sitä vain istui päivät pitkät tutkimassa kirjoja. Nykyään pitää joka päivä keittää perunoita ja keskustella lasten kanssa joululahjoista, metafysiikasta, ja yksisarvisten olemassaolosta”, Nylén sanoo.

Eräänlaista käännöstyötä sekin.

Antti Nylén, 37 v.

  • Esseisti ja suomentaja.
  • Suomentaa englannin- ja ranskankielistä kirjallisuutta, erikoistunut 1800-luvun ranskankieliseen kirjallisuuteen.
  • Asuu Helsingin Vallilassa. Puoliso Sanna Sorsa, lapset Aino, 7, ja Saima, 5.
  • Esikoisteos Vihan ja katkeruuden esseet voitti Kalevi Jäntin kirjallisuuspalkinnon.
  • Harrastaa filmivalokuvausta.
  • Suhtautuu penseästi ihmiskuntaan, mutta rakastaa kissoja. Kotona asuvat Jarvis, Hellu ja Hiski.
  • ”Olen kääntänyt kymmenisen kirjaa, joista kolmea tai neljää en pidä omina kirjoinani. Muut koen itse kirjoittaneeni. En muuttunut Patti Smithiksi suomentaessani hänen elämäkertaansa, mutta esimerkiksi Gustave Flaubertin Bouvardissa ja Pécuchet’ssa tulin jollakin tapaa osaksi kertojaa ja tapahtumia.”

Kirjasuosikit

Minkä kirjan haluaisit kääntää? ”Haluaisin kääntää, ja itse asiassa jo käännänkin – kauhusta kankeana – Baudelairen Pahan kukkia. Siinä on 126 ranskankielistä, vaikeasti käännettävää runoa. Olen kääntänyt sitä jo kuusi vuotta.”

Minkä kirjan antaisit lahjaksi?  ”Uskonnonfilosofi David Bentley Hartin Ateismin harhat. Se puuttuu filosofisesti uusateistiseen julistukseen, jota edustavat esimerkiksi Stephen Dawkins ja Christopher Hitchens. Hartin mielestä uudet ateistiset kriitikot eivät ymmärrä, mistä kristinuskosta on kysymys.”


Lisää aiheesta:



Viite