Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
Miten euron käy?
2.9.2011 11.44
1. Mikä olisi tehokkain keino talouskriisin ratkaisemiseksi? 2. Onko euroaluetta olemassa enää kahden vuoden päästä?
Vesa Kanniainen, kansantaloustieteen professori, Helsingin yliopisto
1. ”Tehokkainta olisi irrottaa Kreikka ja Portugali eurosta muutamaksi vuodeksi ja devalvoida kyseisten maiden valuutat merkittävästi vaihtotaseen vajeen korjaamiseksi. Kolmantena keinona on ulkomaisten velkojen saneeraus ja anteeksianto. Pankkijärjestelmät voidaan pitää pystyssä kunkin maan veronmaksajien tuella ja pankkien osakeomistuksen kansallistamisella siinä määrin, kuin julkista rahaa pankkien pääomittamiseen sitoutuu.”
2. ”Kun Aino Sibelius kysyi Jeanilta, milloin hän palaa kotiin tämän tehdessä lähtöä muiden taiteilijoiden porukkaan, tämä vastasi: ’Hyvä rouva, olen säveltäjä, en ennustaja’. Vastaan samalla tyylillä: en ole säveltäjä mutta en myöskään ennustaja.”
Teija Tiilikainen, johtaja, Ulkopoliittinen instituutti
1. ”Olen jo harjoitettujen toimien linjalla. Kannustaisin ongelmissa olevia maita edelleen kehittämään talouksiaan kilpailukykyisemmiksi ja ajamaan matokuureilla julkisia talouksia enemmän yhteen muottiin Pohjois-Euroopan kanssa. Se, kuinka poliittisesti kivuliasta tai edes mahdollista tämä enää on esimerkiksi Kreikan kohdalla, on toinen kysymys.”
2. ”Sanoisin, että on. Poliittinen sitoutuminen ja tahto olisi jo loppunut, jos se olisi ylipäätään loppumassa.”
Seija Ilmakunnas, johtaja, Palkansaajien tutkimuskeskus
1. ”Kriisimaiden hallittu velkajärjestely, johon liittyy uskottava strategia luottotappioita kärsivien rahoituslaitosten pääomittamisesta, voisi olla toimiva keino. Lyhyellä tähtäyksellä Euroopan keskuspankilla ja sen joukkovelkakirjaostoilla on iso rooli”
2. ”Rahoitusmarkkinoille tuntuu kelpaavan vain euromaiden suurempi yhteisvastuu toistensa velkaongelmista. Paineita on kasaantumassa, sillä olemassa olevan talous- ja rahaliiton periaatteet ovat toiset ja kansalaiset eivät ole valmiita ainakaan nopeaan päätösvallan luovuttamiseen ylikansallisille instituutioille. Euromaiden velkakriisin taustalla on vielä syvempiä maiden kilpailukykyeroihin liittyviä ongelmia, joita on vaikea ratkaista rahaliitossa. On siis mahdollista, että kaikki nykyiset rahaliiton jäsenet eivät ole siinä mukana parin vuoden päästä.”
Tweet
