Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

Se on raha, josta puhutaan

Touko Hujanen

Touko Hujanen

24.2.2012 10.52

Jukka Vahti

Taloudesta puhuminen jätettiin Suomessa pitkäksi aikaa poliitikoille, virkamiehille ja tutkijoille, mutta kriisi teki taloudesta koko kansan puheenaiheen. Nyt esiin astuu uusien räväköiden talouskeskustelijoiden sukupolvi.

Tuntuuhan se jotenkin hävyttömältä.

Moittia nyt esimerkillisenä ja reiluna pidettyä ruotsalaista hyvinvointimallia siitä, että länsinaapurien vauraus ja onnellisuus ovat syntyneet ennemmin kansankodista huolimatta kuin sen ansiosta.

Näin kuitenkin tehdään pienen Libera-säätiön julkaisemassa The Swedish Model Reassessed -kirjasessa. Ruotsin erinomaisuus ei ole ainoa kiveenhakattu taloustotuus, jonka säätiön Petri Kajander kyseenalaistaa enemmän kuin mielellään.

Joulukuussa ilmestyneessä kirjassa Euro eksyksissä esimerkiksi arvioidaan, että yhteisvaluutassa ei ole ollut kyse ylevästä yhteisestä eurooppalaisesta hankkeesta, vaan euro oli monille maille vain tilaisuus lykätä väistämättä edessä siintänyttä konkurssia tai hyperinflaatiota.

Viime keväänä perustetun Libera-säätiön ja sen yhteydessä toimivan Eetos-kustannuksen toimitilat sijaitsevat tavallisessa kivijalkatoimistossa Helsingin Punavuoressa, läpinäkymättömäksi sumennetun ikkunan takana.

Työhuoneen nurkassa seinällä on kehystettynä dollarin seteli. Elinkeinoelämän valtuuskunnan Evan pomo Matti Apunen antoi sen Kajanderille onnenrahaksi sen jälkeen, kun Kajander lähti entisestä työpaikastaan Evasta ja oli mukana perustamassa nykyistä ajatuspajaansa.

Toistaiseksi harva on kuullutkaan Liberasta tai Eetoksesta. Kajanderin tavoite kuitenkin on, että kymmenen vuoden päästä nimet olisivat tuttuja useimmille kaduntallaajille, olivatpa nämä Kajanderin pajan näkemysten puolella tai niitä vastaan.

Tilausta ja tilaa vaihtoehtoisille taloustotuuksille näyttää Suomessa olevan, julkisen keskustelun perinteemme kun on moniin muihin maihin verrattuna ajallisesti lyhyt ja sisällöllisesti ohut.

Lähihistoria Neuvostoliiton YYA-henkisenä naapurina suljettuine talousjärjestelmineen ei varsinaisesti parantanut asiaa.

”Me olemme aika nuori kansakunta. Se näkyy vähän kaikessa, että olemme vasta vähän aikaa sitten tulleet metsästä ja itsenäistyneet. Toisin on vaikka jossain Sveitsissä, missä näitä asioita on mietitty monta sataa vuotta”, Kajander kärjistää.

Liberan tytäryhtiö Eetos-kustannus on viimeksi kuluneen vuoden aikana edistänyt vapautta ja talouskeskustelua julkaisemalla puolihuomaamatta tukun talouskirjoja.

Samaan aikaan kansalaiskeskustelu talouspolitiikasta on vilkastunut huomattavasti.

Toisin kuin kuin monissa Etelä-Euroopan maissa, Suomessa taloudesta ei vielä huudeta kaduilla. Mutta kahvipöydissä siitä kyllä puhutaan – eri malliin kuin ennen.

Taloustiedolle on myös kysyntää: esimerkiksi Suomessa Talouselämä-lehti kertoi pari viikkoa sitten tehneensä viime vuonna kaikkien aikojen levikkiennätyksensä, 80 800 kappaletta. Myös esimerkiksi brittiläistä The Economistia lukevat Suomessa hiljalleen muutkin kuin lehteä viime kevään vaaliväittelyissä heilutellut Timo Soini, taloustieteilijät, poliitikot, liikemiehet tai toimittajat.

The Economistin levikki kasvoi viime vuonna Suomessa kymmenisen prosenttia, mikä on aika hyvin kalliille ja tuhdisti tekstiä sisältävälle hardcore-talouslehdelle. Kaikkineen lehden levikki on toki Suomessa vielä vaatimattoman alle 4 000 tilaajan luokkaa.

Samaan aikaan taloudesta puhutaan entistä vilkkaammin myös verkossa: esimerkiksi pienten piirien sivustona aloittanut taloustieteilijöiden Akateeminen talousblogi kerää enimmillään keskimäärin 1 700 kävijää päivässä.

Myös verkkolehti Uuden Suomen päätoimittaja Markku Huusko arvioi, että talousaiheet ovat lisääntyneet lehden blogipalvelun kirjoituksissa.

”Yksittäisistä talousaiheista euroalueen ongelmat ja eritoten Kreikan kriisi ovat innostaneet entistä useampia bloggaajia kirjoittamaan taloudesta”, Huusko sanoo.

Ellei mikään muu, oman lompakon kohtalo herättää lähes kenen tahansa kiinnostuksen talouden suhdanteisiin, talouspolitiikan syihin ja ennen kaikkea seurauksiin.

Euroalueen kriisi on tuonut ylikansallisen raha- ja talouspolitiikan ennennäkemättömällä tavalla osaksi suomalaisten arkea.

Esimerkiksi Into-kustannus on julkaissut viime vuosina tukun nykyistä talousjärjestelmää kriittisesti käsitteleviä kirjoja ja pamfletteja. Viimeksi viime viikolla Into julkaisi professori Heikki Patomäen kirjan Eurokriisin anatomia – Mitä globalisaation jälkeen?

Into-kustannuksen toimitusjohtaja Jaana Airaksinen arvioi, että kasvanut kiinnostus taloutta kohtaan on näkynyt myös Le Monde Diplomatique-lehden artikkelien kysyntänä.

Hän kuitenkin muistuttaa, että ihmiset ovat aina puhuneet politiikasta kaikkialla, ratikoissa ja kuppiloissa.

”Nyt talous on tullut siihen vahvasti mukaan. Ihmiset haluavat ymmärtää, miten tähän nykyiseen tilanteeseen on tultu. Entistä enemmän puhutaan myös vaihtoehtoisista ratkaisuista. Kriisiaikojen yksi hyvä puoli on se, että ne antavat tilaa epätyypillisemmille ratkaisuille.”

Muutos näkyy Airaksisen mukaan erityisesti Innolle tarjotuissa kirja-aihioissa.

”Ihmisten kyky liikkua ajatuksellisesti on todella suurta. Talousjärjestelmään liittyvien ratkaisujen kirjo on aika nopeasti laajentunut siitä, mitä esimerkiksi valtavirtajulkisuudessa on pitkään esitetty”, Airaksinen sanoo.

Into on yrittänyt tuoda Suomeen ranskalaista tapaa keskustella. Siis sitä, että vastakkainasetteluja ei kavahdettaisi, että akateemisetkin ihmiset voisivat uraansa vaarantamatta osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun ja että mielipiteitä olisi mahdollista muuttaa, jos oppii keskusteltavasta aiheesta jotain uutta.

”Tässä suhteessa on jo nyt mielestäni tapahtunut aika iso muutos.”

Punavuoressa Libera-säätiön tiloissa seinällä on Apusen onnenrahan lisäksi myös taloustieteilijä Ken Schoollandin kirjoittama The Philosophy of Liberty -julistus, jossa yksilönvapaus nostetaan luovuttamattomaksi ja perimmäiseksi arvoksi.

Petri Kajander itse on vegaani eikä omista autoa, mutta hänen mielestään kenellä tahansa pitää olla vapaus lappaa suuhunsa niin paljon punaista lihaa kuin parhaaksi näkee ja huristella urheiluautoilla ympäriinsä, jos siltä tuntuu.

Aidosti vapaat ihmiset kyllä päätyvät hänen nähdäkseen lopulta järkeviin ratkaisuihin.

Liberan omissa säännöissä säätiön tehtäväksi on määritelty yksilönoikeuksien, vapauden sekä vapaan yhteiskunnan ja markkinoiden edistäminen.

Seuraavaksi asiaa ajaa kustantamon maaliskuussa julkaistava käännöskirja Kapitalismin moraali.

Sen perään, siis kapitalismin moraalin, on aika moni viime aikoina kysellyt poliittisen kentän eri laidoilta, joten ärsytys-, huomio- ja keskustelukynnys voi siis hyvinkin ylittyä.

Koska taloudesta puhutaan nyt kaduilla ja kuppiloissa, Vihreä Lanka tapasi kolme nuoren polven talousbloggaajaa heidän itsensä valitsemissa paikoissa ja pyysi heitä kertomaan, mikä talousjärjestelmässämme mättää ja mitä sille pitäisi tehdä.



Haluatko lukea lisää Lankaa? Tilaa nyt uusi viikoittainen uutiskirje täältä.

Vihreä Lanka 1/2019

Lue

Vihreä Lanka

1/19


Sisällysluettelo
Anna palautetta



Twitter

Graafisia maailmanselityksiä -teksti
Eurovaaliennuste (Lasse Leipola & Iiro Törmä)

Kuva: Pekka Sauri