Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

Vapaus pelastaa – ihmisen ja pankin!

24.2.2012 10.52
Jukka Vahti

Pakkanen paukkuu, aurinko paistaa ja lumi narskuu askelten alla keskellä vaurainta Suomea Espoon Haukilahdessa.

Tapaan Elina Lepomäen (kok) helmikuun alussa Haukilahden paviljongin ravintolanlounasaikaan. Purjehdushenkisen ruokasalin ikkunoista avautuu näkymä kirkkaanvalkoisen lumen ja jään peittämälle lahdelle. Lepomäki valitsi haastattelupaikan, koska asuu lähettyvillä ja maisemat ovat kauniita.

Lepomäki on aiemmin työskennellyt Royal Bank of Scotland -investointipankissa Lontoossa ja Nordean palveluksessa eri Pohjoismaissa.

Nyt hän on kasvuyritysten enkelisijoittaja ja neuvonantaja sekä ensimmäisellä varasijalla kansanedustajaksi kokoomuksen riveistä 3 500 äänellä. Hän on se ehdokas, jonka kanssa entinen valtiovarainministeri Iiro Viinanen esitti uutistenlukijaa television vaalimainoksessa.

Hän on sekä diplomi-insinööri että kauppatieteiden maisteri ja tehnyt jatko-opintoja soveltavasta matematiikasta.

Hän myös kirjoittaa Suomen mittakaavassa poikkeuksellisen suoraviivaisesti klassisen liberalismin – siis yksilönvapauden ja vapaiden markkinoiden – sanomaa välittävää talousblogia.

Toisin kuin monet muut, hänen mielestään maailmantalouden kriisi johtuu finanssiyritysten liiallisesta sääntelystä ja holhoamisesta, ei sääntelyn puuttumisesta.

Suomalainen media heräsi vuoden 2007 finanssikriisiin hyvin hitaasti. Tapahtumia tuolloin lähietäisyydeltä Lontoossa RBS:ssa seurannut Lepomäki otti elokuun alussa puhelimen käteen ja soitti pariinkin suomalaiseen taloustoimitukseen kysyäkseen, oliko niissä satuttu huomaamaan, mitä maailmassa on tapahtumassa.

”Yli yön -korkoerot olivat nousseet moninkertaisiksi normaaliin nähden. Se kertoi siitä, että pankkien oli vaikea lainata toisiltaan rahaa ja tulossa oli ilmiselvä likviditeettikriisi. Silloin Suomessa yksikään media ei uutisoinut tätä. En sitten tiedä, johtuiko lomakaudesta vai mistä. Se oli hätkähdyttävä tilanne”, Lepomäki muistelee.

Media ei muutenkaan saa Lepomäeltä kiitosta. Hänen mukaansa syy-seuraus-suhteet jäävät liian usein hämäriksi, ja rahoitus- ja pörssialan käsitteistöä käyttäessään toimittajat eivät aina itsekään tiedä, mitä ne oikeasti tarkoittavat. Käytännön esimerkiksi hän nostaa finanssiyhtiöiden myymät johdannaiset, joita usein pidetään lähinnä pörssikeinottelun välineinä.

”Jos vaikka tuolta tavallisilta ihmisiltä kysyy, että mistä finanssikriisi johtuu, niin huomaa, että valistustyötä ei ole tehty ollenkaan. Ei kriisi johdu esimerkiksi johdannaisista. Tai siitä, että ihminen on ahne. What else is new? Eivät nämä asiat ole tässä viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana mitenkään oleellisesti muuttuneet. Kyllä tilanne johtuu ihan vain siitä, että meillä on liikaa velkaa.”

Media ei tosin ollut pihalla yksin: vielä 2008 kesällä muun muassa Suomen Pankki vakuutti, ettei meneillään olleella subprime-kriisillä olisi suurta vaikutusta Suomen talouteen. Valtiovarainministeriö puolestaan ennusti vielä elokuussa samalle vuodelle 2,8 prosentin kasvua, vaikka talous sukelsi lopulta peräti 8,4 prosenttia.

Viime vuosina tiuhaan toisteltu fraasi on ollut, että markkinavoimat ovat saaneet niskaotteen poliitikoista.

Lepomäen mielestä tämä on ihan oikein ja luonnollista.

”Demokratian pitääkin olla alisteinen markkinoille, koska markkinat ovat ainoa täysin jokaista kansalaista edustava voima.”

Demokratiassa on hänen mielestään aina puutteita, ja se edustaa pahimmillaan vain puolta kansasta, jos sitäkään.

”Markkinat taas on jo pelkästään se, että me suostumme ostamaan täältä Haukilahden paviljongista lohikeittoa tuohon hintaan ihan omasta vapaasta tahdostamme. Kaikki palautuu loppujen lopuksi siihen.”

Demokratiassa sen sijaan on hänen mukaansa niin paljon puutteita, ettei se voi olla perimmäinen päämäärä.

”Vaikka onhan se parempi kuin huonosti toimiva diktatuuri.”

Lepomäen mukaan hänen oma maailmankatsomuksensa on muodostunut ennemmin ”perstuntumalla” työelämän kokemuksista kuin esimerkiksi kodin arvomaailman kautta.

”Omat näkemykseni ovat muokkautuneet työelämän kautta, kun olen nähnyt miten maailma oikeasti toimii ja ihmiset käyttäytyvät. Olen oppinut kunnioittamaan markkinoita ihan viimeiseen asti, sikäli kuin ne ovat vapaat ja läpinäkyvät.”

Talouspoliittisista koulukunnista läheisimmiksi hän kokee klassisen liberalismin ja Itävallan koulukunnan. Ammatinvalintaan kodin esimerkki ei vaikuttanut, eikä kuulemma myöskään poliittisiin mielipiteisiin.

”Esimerkiksi isäni on jonkin verran vasemmistolaisempi kuin minä. Meillä on hyvin samalaiset arvot, mutta hän ihan vielä ymmärrä että ne manifestoituvat hänen poliittisessa kannassaan vähän väärällä tavalla”, Lepomäki sanoo ja hymyilee.

Velkahavnojen kiristämisen samanaikaisesti eri puolilla Eurooppaa on pelätty vahvistavan talouden laskusuhdannetta.

Erityisesti vasemman laidan taloustietäjät ja ovat vaatineet säästöpakettien löysentämistä, koska valtioiden velkaantumista ei ole nähty maailmanloppuna. Lepomäki on eri mieltä. Hänen mukaansa tuhlaaminen pitää panna kuriin juuri nyt, niin Suomessa kuin muuallakin.

”Jos jatkamme Suomessa tätä tietä, olemme kolmen vuoden päästä samassa tilanteessa kuin Portugali on nyt. Jengi ei tajua sitä, että voimme vielä paistatella täällä, kun on kolmen a:n luottoluokitus, mutta näillä talousluvuilla kolmen vuoden päästä voi olla vaikea saada lainaa, varsinkaan, kun maailma ei näytä silloin olevan kovin paljon mukavampi paikka kuin nyt.”

Tämä vaatii päättäviltä poliitikoilta kykyä tehdä myös ikäviä päätöksiä, jopa oman kansansuosion kustannuksella. Suomen nykyisen hallituksen talousosaamista ja kykyä analysoida ja reagoida tilanteeseen Lepomäki epäilee.

”Kyllä se jotain kertoo, että Suomen hallituksessa on vain yksi ministeri, jolla on talousalan tutkinto. Se on Erkki Tuomioja, ja silloin kun hän on lukenut kansantaloustiedettä 1960- ja 1970-luvuilla, niin en tiedä, oliko markkinatalous esiteltynä edes appendiksissa.”

Vastakohdaksi Lepomäki nostaa Kiinan, jossa hänen mukaansa hallituksessa kaikki jäsenet ovat joko diplomi-insinöörejä tai juristeja.

”Tarvittaisiin kuitenkin myös niitä, jotka osaavat laskea yhteen yksi plus yksi ja ymmärtävät sen, että jotkut yhtälöt ovat mahdottomia. Kuten se, että emme tarvitsisi talouskasvua, eli siis työntekoa, mutta voisimme silti kasvattaa valtion budjettia. Tämä siis tarkoittaisi käytännössä velkaantumista ja sysäisi vastuun tuleville sukupolville.”

Jos demokratian pitää olla alisteinen markkinoille, niin miksi Lepomäki itse pyrki pankkiuransa jälkeen eduskuntaan?

Lepomäki myöntää ristiriidan.

”Demokraattinen prosessi on kuitenkin ainoa tapa, millä päästään vähän vähentämään demokratian tai politiikan osuutta ihmisten elämässä. En usko mihinkään vallankumoukseen sen kummemmin.”

Pelkkää yövartijavaltiota hän ei kuulemma kuitenkaan kannata. Valtio saa hänen puolestaan hoitaa muitakin tehtäviä kuin oikeusprosesseja ja turvallisuutta. Julkisten palvelujen ei kuitenkaan pitäisi muodostaa puolta bruttokansantuotteesta.

”Kyllä ihmisillä pitää olla vähän suurempi itsemääräämisoikeus siitä, mitä me meidän elämällämme teemme.”

Kokoomuksessa Lepomäellä ei tällä hetkellä ole muita luottamustehtäviä kuin varakansanedustajuus, eikä hän sellaisia ole havittelemassakaan. Hän ei ”todennäköisesti” lähde ehdolle kuntavaaleissa.

”Mutta kyllä minä olen niin huolissani tästä Suomen tilanteesta, että itseni ja lasten, omien ja muiden, kannalta mielellään tietysti kantaisi kortensa kekoon. Tiedostan hyvin, että monella ei ole ollut mahdollisuutta nähdä samoja asioita kuin minulla, kun suomalainen mediakaan ei niistä kerro. Että vähän on sellainen velvollisuus jakaa sitä tietoa eteenpäin.”

Elina Lepomäki

  • Syntynyt 1981
  • Perheesen kuuluu mies ja kaksi lasta ”ja tämä vastaa myös kysymykseen harrastuksista”.
  • Mikä talousaiheinen teksti tai kirjoittaja on viimeksi tehnyt vaikutuksen, jos omaa tuotantoa ei lasketa? ”Sanotaanpa tähän vaikka suomalainen bloggaaja Jouni Fleming, joka juuri teki ansiokkaan analyysin siitä, että kapitalismi parantaa ihmisten, luonnon ja eläinten hyvinvointia.


Lisää aiheesta:


Haluatko lukea lisää Lankaa? Tilaa paperilehti täältä.

Vihreä Lanka 6/2017

Lue

Vihreä Lanka

6/17


Sisällysluettelo
Anna palautetta


Gaudeamus


Twitter

Graafisia maailmanselityksiä -teksti
EU-maiden päästöt suhteessa talouden kokoon (Lasse Leipola / Iiro Törmä)

Kuva: Pekka Sauri