Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019

UNFCCC / Flickr (CC-BY)

Pariisin ilmastokokous
Puoliväli. Virkamiestason neuvotteluista saatiin odotettua vaatimattomampi tulos. Ministerit jatkavat neuvotteluita maanantaina.UNFCCC / Flickr (CC-BY)

Puoliväli. Virkamiestason neuvotteluista saatiin odotettua vaatimattomampi tulos. Ministerit jatkavat neuvotteluita maanantaina.

Kunnianhimoa Pariisissa – onko puolitoista astetta uusi musta?

5.12.2015 14.49

Lasse Leipola

Pariisin ilmastokokouksessa saatiin lauantaiaamuna uusi sopimusluonnos, joka luovuttetaan puheenjohtajamaa Ranskalle. Tavoitteena oli selkeä ja tiivis luonnos, jonka pohjalta ministerit voisivat jatkaa maanantaina neuvotteluja, mutta eteneminen on ollut odotettua hitaampaa.

Kansalaisjärjestöjen tiedotustilaisuudessa arvioitiin lauantaina, että valtionpäämiesten tahtotila sopimuksen aikaansaamiseksi alkoi loppuviikosta vihdoin näkyä myös virkamiesten toiminnassa, mikä on vienyt luonnosta eteenpäin.

”Lopulliset vaihtoehdot ovat nyt selvemmin esillä. Tavoitteiden tarkastelujaksojen osalta ollaan kaikkein kauimpana valmiista, sillä kyseessä on aivan uudenlainen mekanismi”, E3G-järjestön Liz Gallagher arvioi.

Viiden vuoden tarkastelujaksoille on löytynyt melko laajasti kannatusta jo ennen Pariisin kokousta, mutta vielä pitäisi ratkaista muun muassa se, koska tarkastelu aloitetaan ja miten tarkastelun tulokset heijastuvat tavoitteiden päivittämiseen.

Loppuviikon aikana muun muassa Australia, Yhdysvallat, Ranska ja Saksa ovat ilmaisseet avoimmuutta sille ajatukselle, että pitkään ilmastoneuvotteluiden tavoitteena olleen kahden asteen rinnalle tai tilalle otettaisiin kunnianhimoisempi 1,5 asteen tavoite. Tämä vaihtoehto on myös mukana viimeisimmässä luonnoksessa.


Maiden toistaiseksi jättämät kansalliset sitoumukset eivät kuitenkaan riitä edes kahden asteen saavuttamiseen vaan niiden on arvioitu rajoittaminen lämpeneminen 2,7 asteeseen. Greenpeacen Kaisa Kosonen arvioi, että lämpötilatavoitteen kiristäminen toisi lisää painetta kansallisten tavoitteiden tarkasteluun.

”EU:n pitäisi herätä siihen, että nykyiset sitoumukset eivät riitä ja sanoa avoimemmin, mitä sen 40 prosentin sitoumukseen sisältyvä 'vähintään' tarkoittaa”, Kosonen vetoaa.

Hän muistuttaa, että jos kansallisia tavoitteita kiristetään vasta EU:n nykyisen ilmastotavoitteen päättyessä vuonna 2030, ollaan jo menetetty mahdollisuus paitsi puoleentoista myös kahteen asteeseen.

”Puolentoista asteen kirjaaminen sopimukseen olisi osoitus siitä, ettei tiedettä ole hylätty. Kampanjoitsijat ja muut edelläkävijät voisivat myös vedota siihen.”




Viite