Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019

freeimages.com

Vanha savupiippu ja pilvi
Puhtaampi tulevaisuus? Suuri osa maailman maista on jo ilmoittanut aikomuksistaan vähentää päästöjään.freeimages.com

Puhtaampi tulevaisuus? Suuri osa maailman maista on jo ilmoittanut aikomuksistaan vähentää päästöjään.

Pariisin sopimus kattaa jo 58 prosenttia päästöistä – vähennykset riittämättömiä

12.8.2015 12.39

Lasse Leipola

Australia jätti eilen tiistaina kansallisen päästövähennyssitoumuksensa Pariisin ilmastosopimukseen. Ilmoituksen myötä sopimuksen piirissä on jo 58 prosenttia globaaleista kasvihuonekaasupäästöistä.

Australia aikoo vähentää päästöjään 26–28 prosenttia vuoden 2005 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Paikallinen ACF-ympäristöjärjestö syyttää maan hallitusta tappiomielialan lietsomisesta. Johtaja Kelly O'Shanassyn mukaan tavoitteessa ei luoteta Australian kykyyn sopeutua, innovoida ja uudistua.

”Todellisuudessa australialaiset ovat innokkaita siirtymään puhtaaseen energiaan, kuten katolle asennettavien aurinkopaneelien suosio osoittaa. Tällä viikolla julkaistun kyselyn mukaan kaksi kolmasosaa australialaisista haluaa, että hallitus suhtautuu ilmastonmuutokseen vakavammin”, O'Shanassy sanoo.


Tähän mennessä annetut kansalliset sitoumukset, eli INDC:t, kattavat jo selvästi yli puolet maailman päästöistä. Australian lisäksi sitoumuksensa ovat antaneet muun muassa EU, Yhdysvallat, Kiina, Venäjä ja Japani.

Niiden kunnianhimo ja todellinen vaikutus päästöihin vaihtelee suuresti. Esimerkiksi Kiina sitoo päästökehityksen talouskasvuun ja lupaa, että päästöjen kasvu lakkaa 2030 mennessä.

Teoriassa maan päästöt voivat siis kasvaa vaikka kuinka paljon lähivuosina. On arvioitu, että käytännössä Kiinan päästöt kasvaisivat sopimuskaudella suurin piirtein saman verran kuin EU ja Yhdysvallat vähentävät yhteensä omia päästöjään.


Huomattava vaikutus
on myös vertailuvuoden valinnalla ja sillä, miten maankäyttö on merkitty tavoitteeseen. Esimerkiksi Venäjä tekee vertailun vuoteen 1990, jolloin sittemmin hiipunut neuvostoteollisuus piti vielä päästöt suurina. Venäjä aikoo myös kattaa suuren osan päästöistään metsien hiilinielua kasvattamalla.

Näiden kahden menetelmän vuoksi Climate Action Tracker arvioi, että Venäjän voi kasvattaa todellisia kasvihuonekaasupäästöjään jopa kolmanneksella nykytilanteeseen verrattuna.

Myös muun muassa Yhdysvaltojen (2005) ja EU:n (1990) käyttämät vertailuvuodet osuvat ajankohtiin, jolloin kummankin päästöt olivat suurimmillaan.


Suurimmista päästelijöistä muun muassa Intia ja Brasilia eivät ole vielä antaneet sitoumustaan.

Maat saavat itse valita kansalliset päästövähennystoimenpiteet tulevaan ilmastosopimukseen, mutta syksyn aikana tai viimeistään joulukuussa Pariisin ilmastokokouksessa pitäisi päästä sopuun muista yksityiskohdista kuten esimerkiksi rahoituksesta sekä kansallisten tavoitteiden seurannasta.

Jo nyt on selvää, että myöhemmin syksyllä julkaistava koontiraportti tulee osoittamaan, etteivät kansalliset sitoumukset riitä rajoittamaan ilmaston lämpenemistä kahteen asteeseen, vaan toimenpiteitä ja kunnianhimoa tarvitaan lisää.

Pariisin ilmastosopimus on määrä allekirjoittaa joulukuun 11. päivä.

Merkittävimpien maiden sitoumukset Pariisin sopimukseen

  • Australia: -26–28% vuosina 2005–2030
  • Euroopan unioni: -40% vuosina 1990–2030
  • Japani: -26% vuosina 2013–2030
  • Kanada: -30% vuosina 2005–2030
  • Kiina: pysäyttää päästöjen kasvu vuoteen 2030 mennessä ja pienentää päästöintenstiteettiä, eli päästöjä suhteessa talouden kokoon, 60–65%
  • Venäjä: -25–30% vuosina 1990–2030
  • Yhdysvallat: -26–28% vuosina 2005–2025

Lisätty kello 14.35 kappale EU:n ja Yhdysvaltojen käyttämistä vertailuvuosista.




Viite