Taas neuvotellaan! Tältä näyttää Pariisin ilmastosopimuksen luonnos

Lasse Leipola

Eväät loppukiriin. Ensi viikolla käydään viimeiset neuvottelut ennen Pariisin ilmastokokouksen alkua. Luonnoksessa on vielä paljon vaihtoehtoisuutta kuvaavia hakasulkeita.

Taas neuvotellaan! Tältä näyttää Pariisin ilmastosopimuksen luonnos

15.10.2015 18.38

Lasse Leipola

Pariisin ilmastosopimukseen tähtäävät neuvottelut jatkuvat maanantaina Saksan Bonnissa. Kyseessä on viimeinen viiden päivän rutistus ennen kuin Pariisin kaksiviikkoinen ilmastokokous alkaa 30. marraskuuta.

Sopimusneuvotteluja vetävät puheenjohtajat, yhdysvaltalainen Dan Reifsnyder ja algerialainen Ahmed Djoghlaf, julkaisivat lokakuun alussa oman näkemyksensä siitä, millainen tulevan ilmastosopimuksen rakenteen tulisi olla. Viime joulukuussa pidetystä Liman ilmastokokouksesta lähtien neuvotteluissa on pyöritelty pahimmillaan lähes 90-sivuiseksi paisunutta luonnosta, joka on ollut täynnä vaihtoehtoja niin sisällön kuin muodon suhteen.

Uudessa luonnoksessa sovittavat asiat on jaettu siististi kahtia. 8-sivuisessa osassa hahmotellaan varsinainen ilmastosopimus, jonka on määrä olla voimassa vuosia.

EU:n ilmastokomissaari Miguel Arias Cañete korosti alkuviikosta, että Pariisissa sovitaan ilmastopolitiikasta koko vuosisadalle.

”Pariisin on oltava muutakin kuin annettujen kansallisten suunnitelmien kokoelma. On saatava kunnianhimoinen mekanismi, jolla varmistetaan, että maat ottavat askeleita eteenpäin, kunnes tavoite on saavutettu”, ilmastokomissaari Cañete sanoi alkuviikosta Marokkossa pidetyssä tapaamisessa Climate Change News -sivuston mukaan.

Tämän lisäksi mukana on 12-sivuinen luonnos Pariisin kokouksen loppuasiasta. Tällainen loppuasiakirja tehdään vuosittain kussakin ilmastokokouksessa ja siihen kirjataan asioita, jotka liittyvät säännöllisesti tarkasteltaviin yksityiskohtiin ja neuvotteluprosessin jatkoon sekä toimenpiteisiin ennen vuotta 2020, jolloin varsinaisen sopimuksen on määrä astua voimaan.

Kolmannen osan sopimuspakettia muodostavat kansalliset INDC-sitoumukset, joilla osapuolet ovat ilmoittaneet, millaisia päästövähennyksiä ja muita toimenpiteitä ne lähtevät sopimuksen puitteissa toteuttamaan. Eli toisin kuin esimerkiksi Kioton sopimuksessa toimenpiteitä ei sanella ylhäältä alas vaan kukin maa valitsee itse omat tavoitteensa, joiden riittävyyttä arvioidaan yhdessä.

Puheenjohtajien luonnos on heidän tulkintansa siitä, mistä voisi olla mahdollista päästä sopuun Pariisissa. Kyseessä on epävirallinen paperi, jossa on vielä mukana paljon vaihtoehtoisia muotoiluja hakasulkeiden sisällä. Luonnokseen voidaan myös lisätä vielä elementtejä tai se voidaan hylätä kokonaan. Puheenjohtajien mukaan luonnosta käydään ensi viikolla Bonnissa läpi rivi riviltä.

Suomea virkamiestason neuvotteluissa edustavat Harri Laurikka ja Laura Aho kirjoittivat viime viikolla ympäristöministeriön blogissa, että Bonnissa selviää, ovatko sopimuksen ainekset vihdoin kasassa:

”Bonnissa selviää, mitkä asiat nousevat teksteistä kunkin maan keskeiseksi puolustettavaksi yksityiskohdaksi, ja toisaalta, mihin ehdotuksiin kohdistuu eniten muutospaineita.”

Ydinkohdat luonnoksen perusteella

Päästövähennykset. Sopimuksessa tunnustetaan se tosiasia, etteivät siihen jätetyt, kansallisesti valitut päästövähennyssitoumukset riitä saavuttamaan kahden asteen tavoitetta. Siksi tekstissä todetaan, etteivät päivitetyt tavoitteet voi olla nykyisiä heikompia. Toisin sanoen nyt annettuja päästövähennyslupauksia ei voi tarkistaa alaspäin.
Pitkän aikavälin tavoite. Luonnoksessa on mukana tavoite ilmaston lämpenemisen rajoittamisesta kahteen asteeseen sekä vaihtoehtoisena muotoiluna tavoitteen kiristäminen puoleentoista asteeseen.
Nollapäästöt. Luonnoksesta on pudotettu pois viittaus nollapäästöihin, minkä sijaan puhutaan päästöneutraaliudesta. Käytännössä näiden kahden ero on se, että nollapäästöisyys tarkoittaa sitä, ettei esimerkiksi fossiilisia polttoaineita käytetä energiantuotantoon lainkaan. Päästöneutraalius tarkoittaa, että päästöt ovat laskennallisesti nollassa, mutta esimerkiksi maakaasua tai öljyä voi polttaa, jos kompensoidaan esimerkiksi kasvattamalla puita.
Palomuuri. Vuonna 1992 teollisuusmaiksi määritellyt maat ovat toivoneet joustavampaa suhtautumista siihen, miten maita jaotellaan. Ympäristöministeriön sivuilla luonnoksen tulkitaan olevan kompromissi vanhan jaon ja viime joulukuussa Limassa esitetyn joustavamman näkemyksen väliltä.
Sitovuus. Uutistoimisto Reutersin tällä viikolla haastattelema E3G-ajatuspajan johtaja Nick Mabey arvioi, että sopimuksesta tulee enemmän ydinsulkusopimusten tapaan luottamukseen ja arviointiin perustuva sen sijaan, että siinä olisi kauppasopimusten tapaan mahdollisuuksia sanktioihin. Samassa jutussa YK:n ympäristöohjelman entinen johtaja Yvo de Boer arvioi, että sanktioiden jääminen pois prosessista parantaa mahdollisuuksia saada aikaan sopimus.
Tarkastelujaksot. Sopimukseen esitetään päästövähennystavoitteiden yhteenlasketun vaikutuksen tarkastelua viiden vuoden välein. Maakohtaisten tavoitteiden vertaaminen kahden asteen tavoitteeseen on jäämässä pois.
Sopeutuminen. Allekirjoittajamaiden tulee tehdä selvitykset, joissa tunnistetaan, mitkä ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutumiseksi tarvittavat toimenpiteet ovat kiireellisimpiä. Lisäksi maita kannustetaan jakamaan tietoa ja toimivia käytäntöjä.
Vahingot ja menetykset. Kiistelty kohta, joka koskee ilmastonmuutoksen aiheuttamien ongelmien korvaamista taloudellisesti, on päätymässä löyhästi uuteen sopimukseen. Tämä on ollut erityisesti kehitysmaaryhmän toive, sillä ne paitsi kärsivät ilmastonmuutoksen ankarimmista seurauksista ovat myös huonoiten varautuneet selviämään niistä. Aiheesta on tosin maininta myös loppuasiakirjaluonnoksessa, mikä Carbon Briefin haastatteleman Seychellien neuvottelijan mukaan voi tarkoittaa varausta siihen, että vahingot ja menetykset jäisi pois varsinaisesta sopimuksesta.
Rahoitus. Rikkaiden maiden köyhille maille maksama ilmastorahoitus on yksi neuvotteluiden avainkysymyksistä. Sopimusluonnoksessa ei aseteta tiukkoja ehtoja tai aikatauluja vaan todetaan, että osapuolten tulee neuvotella asiasta säännöllisesti. Tärkeänä voi kuitenkin pitää mainintaa siitä, että ilmastorahoituksen tulee kasvaa sen jälkeen, kun vuodelle 2020 jo aiemmin asetettu sadan miljardin dollarin tavoite on saavutettu. Uutta tavoitetta, kuten bkt:hen sidottua prosenttiosuutta tai kokonaismäärän tuplaamista 200 miljardiin 2030 mennessä, ei ole luonnoksessa mukana.
Lentäminen ja laivaliikenne. Kansainvälisen liikenteen patistaminen päästövähennyksiin on jäämässä pois sopimuksesta ja siten alojen omien YK-elinten, meriliikenteen IMO:n ja lentoliikenteen ICAO:n, vastuulle. Kyseessä on merkittävät päästöt, sillä Climate Change Newsin mukaan globaalit lentopäästöt vastavat Saksan ja merenkulun päästöt Etelä-Korean kansallisia päästöjä. Yhteenlaskettuna osuus on useita prosentteja globaaleista päästöistä.
Päästökauppa. Sopimusluonnoksesta on jätetty pois siinä aiemmin olleet viittaukset päästökauppaan tai hiiliveroon.
Pakolaisuus. Ilmastonmuutoksen vaikutusten aiheuttaman pakolaisuuden koordinoimista koskeva kohta on jätetty pois. Guardianin mukaan taustalla on Australian vastustus.
Arvot. Ihmisoikeudet, sukupuolten välinen tasa-arvo, alkuperäiskansojen oikeudet, ruokaturva, kansanterveys, osallistava päätöksenteko, työntekijöiden oikeudet ja monet muut asiat on sullottu yhteen päätöstekstin – siis ei varsinaisen sopimuksen – kappaleeseen, joka alkaa sanoilla ”korostaen seuraavien asioiden kunnioittamista ja huomioimista”.