Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019

Mari Nieminen

Lasse Aapio
Turvapaikanhakijoiden ja kantasuomalaisten miesten kokoontumiset eroavat toisistaan, sanoo Helsingin poliisipäällikkö Lasse Aapio.Mari Nieminen

Turvapaikanhakijoiden ja kantasuomalaisten miesten kokoontumiset eroavat toisistaan, sanoo Helsingin poliisipäällikkö Lasse Aapio.

Halusiko Helsingin poliisi kunniaa itselleen, poliisipäällikkö Lasse Aapio?

1.4.2016 14.55

Annakaisa Suni

Poliisi kuvaili Helsingin uuttavuotta ensin tavallista rauhallisemmaksi. Neljäs tammikuuta 2016 maailmalle levisi uutinen, että jopa tuhannen miehen epäillään ahdistelleen naisia Kölnin rautatieaseman luona Saksassa uutenavuotena.

Seitsemäs tammikuuta Helsingin poliisi tiedotti, että "pääkaupunkiseudulla olevilla turvapaikanhakijoilla olisi ollut mahdollisesti samansuuntaisia suunnitelmia kuin mitä nyt on uutisoitu olleen Kölnin rautatieasemalla kokoontuneilla miehillä". Sen jälkeen kertomus vuodenvaihteen tapahtumista on saanut monia uusia käänteitä.

Vihreä Lanka haastatteli Helsingin poliisipäällikkö Lasse Aapiota maaliskuussa seksuaalirikoksista ja tiedottamisesta.

Halusiko Helsingin poliisi kunniaa itselleen, kun tieto Kölnin tapahtumista alkoi levitä?

”Ei meillä sellaisia tarpeita ole. Halusimme tuoda esille, että Kölnissä on tällaista tapahtunut. Niin, että asianomistajat, jotka ovat kokeneet seksuaalista ahdistelua, tuovat asian esille. Oli hyvä, että poliisi toi asian ennakoivasti esille ja antoi ihmisille rohkeutta kertoa, että tällaista on tapahtunut.”

Aapion mukaan poliisi tiedottaa epäillyn rikoksentekijän ulkomaalaistaustasta vain silloin, kun tekijä on tuntematon ja häntä etsitään. Uudenvuoden jälkeen poliisi kuitenkin kertoi, että asematunneliin kokoontui jopa tuhat pääosin irakilaista turvapaikanhakijaa. Suurinta osaa heistä ei epäillä rikoksesta. Poliisi ei myöskään tiedä kaikkien tuhannen kansalaisuutta, vaan ainoastaan noin kolmenkymmenen kiinniotetun henkilön kansalaisuuden.

Oliko oleellista kertoa, että asematunnelissa oli tuhat turvapaikanhakijaa?

”En tiedä. Varmaan siinä tilanteessa koettiin, että se oli uusi ilmiö, että nämä turvapaikanhakijat kokoontuvat näin suurissa määrin julkisille paikoille tällaisina päivinä.”

Aapion mukaan ero suomalaisten kokoontumisiin verrattuna on, että asematunnelissa ei soittanut bändiä tai ollut muutakaan tapahtumaa. Jatkossa turvapaikanhakijoiden kokoontumisesta ei Aapion mukaan välttämättä ole tarvetta tiedottaa.

Suomessahan esimerkiksi juuri uutenavuotena on ollut tapana kokoontua julkisille paikoille juhlimaan. Siellä on myös tapahtunut rikoksia. Ovatko myös kaikki suomalaiset miehet, jotka kokoontuvat kaupungille, tavallaan epäiltyjä?

"En tiedä. Aina, kun kokoontumisia tapahtuu, meidän täytyy katsoa, juodaanko siellä alkoholia ja käyttäydytäänkö väärin, tapellaan tai muuta. Meidän täytyy seurata, millä tavalla ihmiset käyttäytyvät, olivat ne sitten nuorisoporukoita tai opiskelijoita. Se on poliisin perustyötä."

Mutta poliisihan ei lähetä tiedotteita siitä, että tietty määrä miehiä on kokoontunut jonnekin.

"Jalkapallohuligaaneista tai muista on aika helposti lähetetty tiedotteita, että nyt 15 huligaania on rikkonut paikkoja tai muuta. Kyllä me ilmoitamme, kun ihmiset kysyvät siitä muutenkin. Kun poliiseja on paljon paikalla, niin saman tien lehtimiehet soittavat. Sitten, kun ei sano mitään, saa sitruunapalkintoja ja muita, että ei tiedoteta mitään. Koko ajan pitäisi tiedottaa. Kun ihmiset näkevät asioita, ottavat kuvia ja lähettävät lehtiin."

Onko se sama asia, että huligaanit ovat rikkoneet paikkoja, ja että turvapaikanhakijoita kokoontuu, vaikka he eivät tekisi mitään rikollista?

"Olihan siellä (asematunnelissa) paljon poistamista ja koppiin laittamista. Seksuaalisia ahdistelujakin siellä oli. (Toim. huom: asematunnelissa ei kirjattu yhtään ilmoitusta seksuaalisesta ahdistelusta.) Meillä oli kuitenkin siellä iso määrä poliiseja. En tiedä, mitä olisi tapahtunut, jos poliiseja olisi ollut vähemmän." 

Miksi kantasuomalaisten miesten tekemistä seksuaalirikoksista ei tehdä kampanjoita?

”Kyllä me koko ajan käymme järjestöjen kanssa sitä läpi. Esimerkiksi bussiyhtiöiden kanssa oli ongelmaa, kun Elielinaukiolla oli pahoinpitelyitä. Teimme yhteistyötä HSL:n kanssa, ja nyt pahoinpitelyt ovat loppuneet. Tämä oli yksi ilmiö, joka tuotiin julkisuuteen ja johon puututtiin.”

Kysyin nyt seksuaalirikoksista.

”Niin, mutta seksuaalirikoksissa sitä ei ole ilmiöön saakka ollut. Ahdistelijoista on julkisuuteenkin kerrottu, sellaisista, jotka esimerkiksi väijyvät lapsia puistoissa.”

Uudenvuoden jälkeen poliisi kertoi, että joukkoahdistelu oli mahdollisesti etukäteen suunniteltua. Todisteita ei ole löytynyt.

Saammeko koskaan tietää, olivatko teot suunniteltuja?

”En usko, että se selviää, kun tekijät ovat jääneet pimentoon. Varmaan osa on jo lähtenyt pois maasta.”

Mihin perustuu, että osa olisi lähtenyt maasta?

”Tavallisesti, kun ulkomaalaistaustaisten kanssa on ollut tekemistä, niin ihmisiä tulee ja menee. On ollut sitten taskuvarkauksia tai asuntomurtoja tai muuta.”

Poliisi on tiedottanut näkyvästi raiskauksista, joista epäillään turvapaikanhakijoita. Eroavatko turvapaikanhakijoiden tekemät raiskaukset jollain tavalla kantasuomalaisten tekemistä?

"Julkisella paikalla raiskauksia tapahtui Helsingissä viime vuonna viisitoista ja vuonna 2014 yhdeksän. Näissä tekijät ovat useimmissa tapauksissa ulkomaalaistaustaisia. Vuonna 2015 raiskausilmoituksia oli yhteensä 196, joista ulkomaan kansalainen oli epäiltynä 67 tapauksessa. Vuonna 2014 raiskausilmoituksia oli 179, joista ulkomaan kansalainen oli epäiltynä 31 tapauksessa. Ulkomaalaisten tekijöiden määrä on siis noussut yli 100 prosenttia."

Onko tekotavoissa siis jotain eroa?

"Ulkomaalaisten tekemät raiskaukset tapahtuvat ulkona. Suomalaisten tekemät raiskaukset liittyvät sisätiloihin. Ulkomaalaisten tekemissä raiskauksissa uhri on usein päihtynyt tai jollain lailla puolustuskyvytön."

Onko tämä siis selkeästi erilaista verrattuna kantasuomalaisten tekemiin raiskauksiin?

"Sanotaan, että kaikenlaista varmaan tapahtuu kantasuomalaistenkin toimesta. Mutta kun katsoo lukuja, niin ulkomaalaisten osuus on noussut aika paljon."

Pitääkö paikkansa, että poliiseja ei erityisesti kouluteta seksuaalirikosten tunnistamiseen ja selvittämiseen?

"Kyllä meillä on koulutettu. Meillä on sitä varten kymmenen ihmistä töissä. Joudumme aina sen mukaan kouluttamaan henkilökuntaa, kun uusi ilmiö tulee."

poliisi  seksuaalinen ahdistelu  turvapaikanhakijat 




Viite