Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019

Flickr / UNECA (CC-BY-ND)

Kunniavartio kehitysrahoituskokouksessa
Ensimmäinen kolmesta. Addis Abeban kokous luo pohjaa myöhemmin tänä vuonna järjestettäville New Yorkin ja Pariisin kokouksille.Flickr / UNECA (CC-BY-ND)

Ensimmäinen kolmesta. Addis Abeban kokous luo pohjaa myöhemmin tänä vuonna järjestettäville New Yorkin ja Pariisin kokouksille.

Kehitysrahoituskokouksessa väännetään köyhien maiden verotuksesta

13.7.2015 10.57

Lasse Leipola

Maailman köyhimpien maiden veronkantokyvyn parantaminen on yksi kuumimmista kysymyksistä tänään maanantaina Etiopian Addis Abebassa alkaneessa kehitysrahoituskokouksessa.

Kansalaisjärjestöt ja kehitysmaat haluaisivat perustaa uuden YK:n alaisen verotoimielimen, mutta Yhdysvallat ja EU vastustavat tätä.

”Päätökset on tehtävä jatkossa yhdessä. Tällä hetkellä rikkaiden maiden talousjärjestö OECD sopii verotuksen kansainvälisistä periaatteista. Jotta kaikilla mailla olisi yhtäläistä sananvaltaa, on perustettava uusi kansainvälinen verotoimielin esimerkiksi YK:n yhteyteen”, sanoo paikan päällä kokousta seuraava kehityspoliittinen asiantuntija Eva Nilsson Kepan tiedotteessa.

Nelipäiväisen kokouksen tavoitteena on sopia kehitysrahoituksen tulevaisuudesta ja erityisesti New Yorkissa syyskuussa vahvistettavan Post 2015 -agendan ja siihen kuuluvien kestävän kehityksen tavoitteiden rahoittamisesta. Tarvittavan lisärahoituksen on arvioitu olevan jopa 1 600 miljardia dollaria vuodessa.

Verotuksen lisäksi uutta rahaa toivotaan paitsi perinteisestä kehitysrahoituksesta, jossa ollaan yhä kaukana 0,7 prosentin tavoitteesta, myös yksityiseltä sektorilta eli yrityksiltä ja sijoittajilta.

”Virallisen kehitysyhteistyön määrärahat jäävät jo nyt yksityisten rahavirtojen varjoon, mutta ne ovat yhä tärkeitä, koska ne saavuttavat ihmiset ja ongelmat, joihin yksityinen rahoitus ei ulotu”, kehityskysymyksiin erikoistunut ekonomisti Owen Barder sanoo Guardianin sivuilla.

”Kehitysmaat haluavat mieluummin työtä kuin avustuksia, joskin monet tarvitsevat molempia vielä jonkin aikaa. Olennaista on auttaa kehitysmaita houkuttelemaan sijoituksia ja kasvua, jotta ne voivat luoda työpaikkoja ja tuloja sekä kasvattaa verotuloja, joilla voidaan rahoittaa julkisia palveluita.”

Yksityisellä rahoituksella on myös varjopuolensa. Kehitysyhteistyöjärjestö Oxfam varoitti viime viikolla, että pääomapako vie kehitysmaista kaksi dollaria jokaista suorien sijoituksien tai kehitysyhteistyön tuomaa dollaria kohden.

”Addis uhkaa hyödyttää enemmän globaalia bisnesyhteisöä kuin maailman köyhimpiä ihmisiä. Hallitusten on löydettävä näkemys ja johtajuus verotusta, kehitysapua ja yksityistä rahoitusta koskevista säännöistä siten, että ne hyödyttävät monia eivätkä vain harvoja. Vain silloin voimme toivoa saavamme liikkeelle rahavirrat, jotka tarvitaan köyhyyden nujertamiseen ja kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseen”, Oxfamin johtaja Winnie Byanyima sanoo.

Kehityskysymyksien ratkaisua on pidetty edellytyksenä sille, että kehitysmaat ovat valmiita sitoutumaan kunnianhimoiseen ilmastosopimukseen Pariisissa ensi joulukuussa.




Viite