Terrafame

Terrafamen kaivos huutaa taas rahaa – voiko valtio saada omansa pois?

25.2.2016 13.32

Sammeli Heikkinen

Talvivaaran kaivama kuoppa huutaa taas lisää rahaa. Eduskunnan valtiovarainvaliokunta käsittelee kaivosta nykyään hoitavan valtionyhtiö Terrafamen lisärahoituspyyntöä taas perjantaina. Terrafame tarvitsisi liki 40 miljoonaa euroa lisärahaa.

Nykyään Terrafamen kaivoksen pyörittäminen imee kuukaudessa noin 20 miljoonaa euroa. 

Nykyinen ja edellinen elinkeinoministeri ovat halunneet vaikeasta kaivoksesta pitää kiinni. Luultavasti rahaa Kainuuseen löytyy jälleen, vaikka rutinaa jo melko lailla kuuluukin.

Mutta voiko valtion sijoitus koskaan kannattaa? Tai voiko kaivoksesta tulla jossain vaiheessa edes jossain määrin kannattava? Viime aikoina Terrafamen ykköspeikoksi on manattu nikkelin hintaa, mutta suurin kysymysmerkki on edelleen sama kuin aina ennenkin.

Vihreä Lanka kysyi Terrafame Groupin toimitusjohtajalta Matti Hietaselta, pysyvätkö kaivoksen toimintakulut samalla tasolla myös tulevaisuudessa. Siis myös siinä tilanteessa, että nykyisestä niin sanotusta ylösajovaiheesta päästään normaaliin toimintaan.

"Toiminnan kustannukset tulevat louhinnasta, massojen siirrosta, kasojen kasaamisesta ja liuoshallinnasta. Operatiivisissa kuluissa ei luultavasti ole ylösajovaiheen ja vakiintuneen vaiheen kesken ei suurta eroa", Hietanen arvioi.

Tämän perusteella Terrafamen kaivoksen pyörittäminen maksaisi vuositasolla hamaan tulevaisuuteen vähintään 200–250 miljoonaa euroa.

Samaan kulutasoon viittaavat myös Talvivaara-konsernin pääomapäivien esitteet, joissa ennakoidaan vuosia 2011 ja 2012. Nuo olivat ne vuodet, jotka ainakin ennakolta olivat melko lailla normaaleja toimintavuosia. Näissä esitteissä kaivoksen käyttökuluiksi on arvioitu noin neljännesmiljardi vuodessa.

Vähintään tuon verran siis pitäisi saada rahaa nikkelistä, jotta kaivos toimisi edes tappiotta. Temin mukaan Terrafamen pitäisi päästä voitolle vuodenvaihteessa 2017–2018.

Terrafamen tuotantotavoite on sama kuin Talvivaara-konsernilla ennen sitä, eli 30 000 tonnia nikkeliä vuodessa. Tätä tavoitetta Talvivaara ei päässyt koskaan lähellekään. Paras tulos oli usean vuoden yrityksestä huolimatta vain 16 000 tonnia.

Sotkamon kaivos ei myöskään tuota nikkelimetallia. Kaivokselta lastataan jatkojalostukseen vietäväksi nikkelikobolttisulfidia, sakkaa, josta vain noin puolet on nikkeliä.

Suomen Luonto kirjoitti 2013 lopulla, tässäkin kirjoituksessa aiemmin linkitettyjen Talvivaaran esitysten perusteella, että kaivosyhtiö joutuu maksamaan sakkansa käsittelystä jalostaja Norilsk Nickelille 25 prosentin jalostuskorvauksen. Näin kaivos saisi metallistaan maksuksi 75 prosenttia markkinahinnasta.

On epäselvää, millainen sopimus Terrafamella on jalostuksesta Norilskin kanssa. Terrafame Groupin Hietanen sanoo Vihreälle Langalle, ettei voi kommentoida kaivoksen metallituotteista saamaa "nettohintaa".

Tällä haavaa nikkelin maailmanmarkkinahinta on noin 8 400 dollarissa tonnilta, mikä on 7 650 euroa tonnilta. Tähän hintaan 30 000 tonnin nikkeliläjästä saisi noin 230 miljoonaa euroa. Jos Norilskin käsittelypalkkio olisi sama kuin ennen, 30 000 tonnista tulisi Terrafamelle hieman yli 170 miljoonaa euroa.

Eli ei läheskään riittävästi kaivoksen kulujen kattamiseen.

Ylläolevassa laskelmassa toki on muttia kaivosauton lavan täydeltä. Terrafamen jalostuskorvauksen suuruudesta ei ole tietoa, eikä tietenkään nikkelin tulevasta hinnasta.

Siinä ei myöskään huomioida muista kaivoksen metalleista, lähinnä sinkistä, mahdollisesti saatavia tuloja. Talvivaaran aikoihin Sotkamon kaivoksen vuosittaiseksi sinkkituotannoksi haaveiltiin jopa 90 000 tonnia. Huippuvuonna 2011 sinkkiä tuli 30 000 tonnia.

Sinkki on kuitenkin nikkeliä selvästi halvempaa metallia, tällä hetkellä sen maailmanmarkkinahinta on noin 1 700 dollaria tonnilta. Jos Terrafamen kaivos alkaa pyöriä toivotusti, sinkistä voi tulla ainakin kymmenien miljoonien lisätulot vuosittain.

Ylen alkuviikolla julkaisemassa jutussa kerrotaan, että nikkelin hintaennuste, johon Terrafame on aiemmin vedonnut, on mennyt juuri uusiksi.

Maailmanpankin hintaennuste nikkelitonnille vuodelle 2020 oli vielä viime elokuussa noin 16 000 dollaria. Tammikuussa Maailmanpankki povasi vuoden 2020 nikkelin hinnaksi enää 13 000 dollaria, eli alle 12 000 euroa tonnilta.

Terrafamen hallituksen puheenjohtaja Lauri Ratia kuittasi lasketun ennusteen Ylelle niin, ettei uskonut sen vaikuttavan kaivoksen voitolliseksi kääntymiseen. Nordnetin osakestrategi Jukka Oksaharju taas piti Ratian puheita "hölynpölynä".

Terrafame Groupin toimitusjohtaja Hietanen ei halunnut kertoa Vihreälle Langalle, millä tonnihinnalla valtio laskee kaivoksen alkavan kannattaa. 

"En voi sitä ulos sanoa, mutta aika tarkka käsitys asiasta meillä on."

Sitten se suurin mutta.

Terrafamen tulevaisuus tuottavana ja vakaana kaivoksena ei riipu ensisijassa nikkelin hinnasta. Se riippuu siitä, saadaanko kaivos toimimaan halutusti.

Talvivaara-konsernilta se ei onnistunut. Kuten sanottu, huippuvuotenakin kaivos jäi puoleen 30 000 tonnin tavoitteesta. Ongelmia on ollut matkalla paljon, mutta olennaisin kysymys liittyy kaivoksen liuotusprosessiin, johon sen kannattavuus nojaa. Talvivaaran kaivosalueen malmi kun on sen verran köyhää, ettei sitä muilla menetelmillä kannata yrittää erottaa.

Terrafamelle periytyneessä systeemissä hienonnettu malmi kasataan useiksi aumoiksi, joista muodostuu yli kilometrin pitoisia malmikasoja. Niihin johdetaan kemikaaleja ja ilmaa ja valuva neste otetaan talteen. Aumoihin pyritään järjestämään olot, joissa maaperän bakteerit alkavat irrottamaan malmista arvokkaita metalleja. Tämän vuoksi menetelmää kutsutaan bioliuotukseksi.

Kasoilta tuleva metallipitoinen liuos johdetaan kaivoksen metallitehtaaseen, jossa siitä sitten saadaan Norilskin Harjavallan laitoksen jalostettavaksi vietävää nikkelisakkaa.

Terrafame aloitti uudestaan louhinnan loppukesästä ja uusia kasoja tehtiin tuoreesta malmista. 12. helmikuuta valtionyhtiö tiedotti asioiden sujuvan.

"Kasojen liuotustulokset ylittivät noin neljän liuotuskuukauden jälkeen kaivoksen aiempien vuosien parhaat tulokset", Lauri Ratia sanoi tiedotteessa.

Ylen jutussa hieman myöhemmin helmikuussa Ratia kertoi, että lopputuotetta oli kuitenkin saatu talteen tähän mennessä hieman yli tuhat tonnia. 

Mitä kasojen liuotustulosten ylittymisellä tarkoitetaan? Talvivaaran aikoina – ainakin kun uutiset olivat hyviä – puhuttiin grammoista nikkeliä litrassa. Mittayksikkö on oleellinen, sillä mitä enemmän nikkeliä kasoilta liukenee, sitä enemmän sitä tulee metallitehtaalle.

Terrafame Groupin Hietanen ei kuitenkaan vastaa siihen, mikä on metallitehtaalle tulevan liuoksen nikkelipitoisuus.

"En osaa sanoa, mikä se pitoisuus on nyt. Se ei ole ollut meillä nyt ensisijainen asia. Tärkeintä on ollut, että saadaan operaatio hyvin haltuun."

Hietasen mukaan Ratian kehumilla tuloksilla tarkoitetaan sitä, että syksyllä kasattujen malmikasojen liuotus on lähtenyt käyntiin paremmin kuin alustavissa skenaarioissa ennakoitiin.

Malmi on ehtinyt olla liuotuksessa maksimissaan viisi kuukautta. Kokonaisaika kasaliuotuksen niin sanotussa primääriosuudessa on viitisentoista kuukautta. 

Terrafamen mittareilla hyvää tulosta on mitattu niin, että liukenemisen käynnistymistä on verrattu ennalta laadituihin skenaarioihin. Hietasen mukaan niin sanotun konservatiivisen skenaarion mukaan koko kasaliuoutuksessa – sekä primääri- että sekundäärivaiheessa – saataisiin talteen 70 prosenttia nikkelistä.

Nyt Sotkamon kaivoksella ollaan siis edellä tämän skenaarion alun edellyttämää tahtia. Mutta missä numeroiden mukaan, kuinka monta prosenttia nikkelistä on tallessa nyt, sitä Hietanen ei kerro.

"Lupaavasti tämä on käynnistynyt, mutta tarvitsemme ajallisesti lisää dataa. Ei voida vielä sanoa, että olisimme jollain käyrällä."

Hietasen mielestä tärkein ero Talvivaaran liuotustuloksiin on se, että Terrafamen eri kasoissa liuotusprosessi on käynnistynyt tasaisesti. Erot kasojen eri osien ja kasojen välillä ovat pienet. Näin ei ollut Talvivaarassa.

"Systeemi on äärimmäisen tarkasti suunniteltu ja seurattu. Uudet kasat lähteneet niin hyvin käyntiin, että kovalla pakkasellakin niiden lämmöt ovat olleet 60 asteessa, parhaimmillaan jopa 70 asteessa. Jäätymisongelmia ei ole ollut."

Vuoden sisällä selvinnee, realisoituuko hyvältä näyttänyt alku nikkelipitoiseksi liemeksi ja sulavasti toimivaksi talteenotoksi. Toisin sanoen, saako Terrafame tehtyä sen mitä kukaan ei aiemmin ole onnistunut tekemään.

Jos näin käy, nikkelin hintaennusteiden tuijottaminen tulee ajankohtaiseksi. 

Terrafame Groupin Hietasen mukaan kaivoksen tärkein kysymys taas on se, miten käy avoimissa ympäristölupa-asioissa.

Tärkeimpiä asioita on Vaasan hallinto-oikeuden käsittelyssä oleva Terrafamen purkuputki lähiseudun suureen Nuasjärveen. Putki on jo rakennettu ja käytössä, mutta toistaiseksi siitä saa laskea käsiteltyä jätevettä vain puolet ympäristöluvan lupaamasta maksimimäärästä.

Rajoitus on voimassa siihen saakka, kun hallinto-oikeus tekee putkesta lopullisen päätöksen. Päätöstä odotetaan kevään aikana.

Tweet